Tarvelähtöistä dialogia oppimisesta

21.04.2017

Savon koulutuskuntayhtymä valitsi pari vuotta sitten rohkean strategisen linjan ottamalla tavoitteeksi, että syksyllä 2017 alkavissa ammatillisissa perustutkinnoissa puolet oppimisesta toteutuu työpaikalla tapahtuvana oppimisena. Strategian työrukkasena meillä on syksystä 2015 alkaen toiminut kaikkia 30 perustutkintoamme koskettava Työpaikalla tapahtuu-kehittämishanke, jossa yhteiselle tavoitteelle on haettu arjen askelmerkkejä.

Keskeinen osa kehittämistyötä ovat eri aloilla toteutettavat oppimispilotit, joiden avulla haemme yhdessä pohjoissavolaisten yritysten kanssa erilaisille toimialoille, tutkinnoille, tarpeisiin ja tilanteisiin sopivia ratkaisuja toteutuksen malleiksi. Sakkylainen työpaikalla tapahtuvan oppimisen filosofia lähtee ajatuksesta, että tutkinnonosien oppiminen työelämäympäristössä on paljon muutakin kuin työssäoppiminen. Olemme viimeisen puolentoista vuoden aikana kokeilleet mm. lähiopetusta työpaikoilla, työnkiertoa, yrityskiertoa, erilaisia työvaltaisen oppimisen sovelluksia ja asiakasprojektien tiiviimpää linkitystä lähiopetukseen. Toki myös työssäoppimisen laadullinen kehittäminen kulkee vahvasti mukana kaikessa tekemisessä ja katseet onkin jo suunnattu tiiviisti reformin tavoitteisiin päin.

Miten uudet tekemisen tavat sitten ovat saaneet konkreettisen muotonsa? Ahkeran ja avoimen dialogin kautta. Olemme kiinnittäneet kehittämistyöhön 10 asiantuntijaopettajaa, jotka jalkautuvat jatkuvasti yrityksiin ja työpaikoille käymään neuvotteluja yhteistyön tarpeista ja mahdollisuuksista yhdessä muun opetushenkilöstön kanssa. Useimmilla työyhteisöillä on jo ennestään jonkinlainen kosketuspinta oppilaitosyhteistyöhön työssäoppimisen kautta, ja näiden vahvojen suhteiden kautta päästäänkin usein laajentamaan yhteistyötä. Tässä kohtaa monesti todetaan, että mehän on tehty sinne jo vuosikausia yhteistyötä. Tuttua?

Uudenlaisen, selkeästi asiakaslähtöisemmän dialogin avaaminen kuitenkin kannattaa. Kuka tai ketkä, kuinka monta, milloin, miksi, miten ja kuinka pitkäksi aikaa-kysymysten rehellinen avaaminen tuottaa meille mielettömästi mahdollisuuksia palvella paremmin molempia asiakkaitamme, yritystä ja opiskelijaa. Koska siitähän tässä on kuitenkin kyse, tarpeiden yhteensovittamisesta. Parasta kehittämistyössä on mielestäni ollutkin juuri dialogin jalostuminen. Oppilaitoksen ja työelämän dialogi elää jatkuvassa riittävän ennakoinnin ja joustavuuden jännitteessä. Toisaalta kaivataan ennakoitavuutta, selkeyttä ja systemaattista tekemisen tapaa. Seuraavassa lauseessa esiin nousee alati muuttuviin tilanteisiin ja tarpeisiin reagointi, jossa oppilaitoksia on joskus jäykäksikin moitittu.

Pilottien kautta olemme yhdessä työpaikkojen ja opiskelijoiden kanssa löytäneet uusia ja tuunattuja toteuttamisen tapoja. Olisi kuitenkin mahdotonta kuvitella, että valmiit mallit toimivat jatkossa sellaisenaan. Muuttuvissa olosuhteissa kehittäminen on jatkuvaa ja jokaisesta kehittämiskokemuksesta opitaan jotain yhteisen hyödyn tuottamisesta. Pysyvien hyvien käytäntöjen sijasta lienee viisainta keskittyä vaalimaan aktiivista dialogia, joka johtaa sanoista tekoihin. Tuon avoimen ja tavoitteellisen dialogin systemaattinen organisointi ja toimiva asiakkuuksien hallinta se vasta ajankohtainen kehittämiskohde onkin, ainakin meillä.

Takaisin