Tarina KEKEpedagogia-mallin takana

24.03.2022

Oma tieni kestävän kehityksen edistäjäksi

Palataan hetkeksi 17 vuotta taakse päin elämässäni. Olin silloin juuri suorittanut ylpeänä kaksoistutkinnon Turun ammatti-instituutissa ja olin tehnyt tutkintooni liittyvän pienen lopputyön ”Kestävä kehitys catering -alalla”. En tiedä, miten alun perin löysin aiheeni, mutta jo silloin minulle syntyi kipinä hyvään koulutukseen ja ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksien näkemiseen. Meni vuosia ja maailma muuttui pala palalta. Moni muukin alkoi nähdä kestävän elintavan järkevänä. 

Kestävään kehitykseen kiteytyy laaja osaamiseni

Tieni ammatillisen koulutuksen kehittämiseen kestävän kehityksen näkökulmasta oli kuitenkin pitkä. Sanotaanhan, ettei mihinkään arvokkaaseen lopputulokseen pääse suorinta tietä. Pitkän polkuni aikana, jokainen tienristeys vahvisti matkaani kohti nykyhetkeä. Olen työskennellyt vuosikausia monen kestävän kehityksen teeman alla, olen täydentänyt laajasti osaamistani aina ympäristötieteestä ja viestinnästä johtamiseen maisteritasolle saakka. Kestävä kehitys laajassa merkityksessään on sitonut kaiken opiskeluni ja työkokemukseni yhteen. Näinä vuosina kiinnostukseni ammatillisen koulutuksen kehittämiseen vain kasvoi ja alkoi olla selvää, että halusin tehdä tulevaisuudessa ammatillisen koulutuksen kehittämistä kestävän kehityksen näkökulmasta. 

Opettajaopinnot huipentuivat kehittämistyöhön

ELY-keskuksen projektiasiantuntijan tehtävissä innostuin paneutumaan vielä pedagogisiin opintoihin, jotta ymmärtäisin syvemmin ammatillista koulutusta ja sen merkitystä yhteiskunnassamme.  Minulle oli aivan selvää, että opiskelujen loppuvaiheen kehittämistyöni aiheena olisi ”Kestävä kehitys ammatillisessa koulutuksessa: Metodina tutkiva oppiminen”.  Kehittämistyössäni etsin ratkaisua, jossa opiskelija kerryttäisi kestävän kehityksen osaamista aktiivisella roolilla työharjoittelun lomassa. Näin työharjoittelupaikkakin hyötyisi harjoittelijayhteistyöstä entistä enemmän.

Pedagoginen malli avuksi opiskelijan kestävän kehityksen harjoittamiseen ja todentamiseen

Kehittämistyössäni paneuduin kestävän kehityksen edistämiseen ammattikouluissa, jota varten kehitin pedagogisen mallin. Yhdistyneiden kansakuntien (YK) Agenda 2030 kestävän kehityksen ohjelma sisältää 17 päätavoitetta, jotka rakentuvat lukuisista osatavoitteista. Yksi näistä tavoitteista on hyvä koulutus. Suomen hallitus on linjannut, että kestävää kehitystä tulisi edistää koulutuksessa. Näin ollen riippumatta koulutusalasta tai linjasta oli tarpeen rakentaa pedagoginen malli, joka tarjoaisi opettajille valmiin mallin, joiden avulla kestävän kehityksen tavoitteet pystytään integroimaan toimivammin opintosuunnitelmaan. Ajattelin, että olisi tärkeää tukea kestävän kehityksen periaatteiden muodostumista opiskelijoille sisäsyntyisiksi asioiksi, joita he voivat edistää tulevina työelämän ammattilaisina ja asiantuntijoina.

Tavoitteena kestävä ammattilainen

Näin ollen kehittämistyöni välillinen tavoite on tuottaa koulutettuja ihmisiä työmarkkinoille, jotka voivat ja haluavat toimia kestävän kehityksen muutosagentteina. Kehitin pedagogisen mallin hyödyntäen tutkivan oppimisen mallia, jonka toteuttamismetodiksi valitsin Demingin laatuympyrän ja jatkuvan kehittämisen. Kehittämäni pedagoginen malli hyödyntää vahvasti työelämäyhteistyötä, joka on myös intohimoni kohde. Mallin mukainen opiskeluympäristö on työharjoittelupaikka. Mallini on oivallinen alasta riippumatta ja on käytettävissä sekä ammatillisessa opinnoissa että korkeakouluopinnoissa. Malli on sovellettavissa organisaatiotyypistä riippumatta yksityiselle, julkiselle ja kolmannelle sektorille. Jokaisen ammattilaisen on alasta riippumatta ymmärrettävä, että kestävä kehitys on yhä vahvemmin tulevaisuuden työelämäntaito. Ei ole enää tahdosta kiinni, haluaako sen huomioida, vaan se on työnteon välttämättömyys.

Kehittämäni KEKEpedagogia-malli on käyttökelpoinen paitsi edellä mainitussa ammatillisessa koulutuksessa niin myös erilaisissa organisaatioissa, kun niissä halutaan pohtia ja kehittää omaa kestävän kehityksen pääomaa ja osaamista. Näin on mahdollista synnyttää oppimisprosessi, jonka tuloksena organisaatio voi olla oppiva organisaatio perehdyttäen henkilökuntaansa kestävän kehityksen osaamiseen ja mahdollisuuksiin. Jokainen voi ryhtyä kestäväksi ammattilaiseksi!

Tutustu Virve Rinnolan kehittämistyöhön >>

VASKI – Vastuullinen ja kestävä ammatillinen koulutus -hankkeen vastuullisuusviestinnän asiantuntija Virve Rinnola työn ulkopuolella: Intohimojani ovat pedagogia, osaamisen kehittäminen, osallistava verkostotoiminta ja vaikuttava viestintä. Vapaa-ajalla toimin asukastoimikunnan puheenjohtajana ja Syöpäyhdistyksen vapaaehtoiskehittäjänä. Kotona minua riemastuttaa pirtsakka Toivo-koira.

Ammatillinen koulutus kestävän tulevaisuuden tekijänä -tilaisuudessa 8.4.2022 klo 13–16  käydään keskustelua ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden suunnasta ja arvopohjasta kansallisen kestävyystiekarttatyön tueksi. 

Ilmoittaudu mukaan >>

Takaisin