14.11.2019
Totesin vuosi sitten elokuussa 2018, että Suomi tarvitsee työvoimaa ulkomailta, koska emme yksinkertaisesti tule selviämään nykyisellä väestöllä työvoima -ja osaamistarpeistamme. Toistin näkemykseni myös Taloudenpuolustuskurssilla tämän vuoden syyskuussa, jossa ääneen ihmettelin: Voisiko Suomi todella ainoana länsimaana selvitä kaikista muutoksista ilman työperäistä maahanmuuttoa?
Kipeästi kaipaamiamme osaajia tulee houkutella Suomeen työpaikkatarjonta edellä. Voimme Baronalla todeta yli 10 vuoden ja yli 3000 työntekijän kansainvälisen rekrytoinnin kokemuksella, että kansainväliset rekrytointiponnistukset tulee kohdentaa kulloinkin haettavan ammattiryhmän kannalta relevantteihin lähtömaihin ja tehokkaisiin hakukanaviin painottuen.
Olisiko siitä syystä järkevää antaa tämä tehtävä ammattilaisille, joiden kautta hoituvat myös muut maahanmuuttoon liittyvä muodollisuudet?
Julkisen sektorin ponnistelujen tulisi puolestaan keskittyä siihen, että kun se oikea Suomeen muuttava osaaja on rekrytointitoimijan taholta tunnistettu ja rekrytoivan yrityksen taholta hyväksytty, hänen ja hänen perheensä tänne asettuminen sujuisi mahdollisimman nopeasti ja mutkattomasti ilman kohtuuttoman pitkä jonotusaikoja ja turhaa lupabyrokratiaa.
Tämän lisäksi sekä tulijoiden että heidän perheenjäsentensä perehdytys-, koulutus- ja jatkokoulutusmahdollisuuksia kehittämällä varmistettaisiin, että kukin osaaja pääsee mahdollisimman pian täydellä teholla osaamistaan vastaavan työn ääreen ja integroituisi pysyvästi tähän yhteiskuntaan.
Kun palkkasimme ensimmäiset filippiiniläiset sairaanhoitajat HUS:in leikkaussaleihin ja vuodeosastoille vuonna 2010, teimme onnistuneesti yhteistyötä Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa heidän tutkintojensa täydentämiseksi vastaamaan suomalaista sairaanhoitajan tutkintoa. Tähän harjoitukseen kului alle vuosi ja sairaanhoitajat täydensivät tutkintoaan työnsä ohessa.
Tiedän, että koulutuspuolen toimijoilla on tahtoa ja taitoa ottaa vahva uudistajan ja kehittäjän rooli kansainvälisen työvoiman ja työperäisen maahanmuuton hyödyntämisessä, jos tälle annetaan vain mahdollisuus.
Olemme omalta osaltamme mielellämme mukana tässä työssä varmistamassa, että oikeat tekijät löydetään oikeista kohdemaista ja rekrytointi on kaikilta osin vastuullista ja Suomea pitkällä aikavälillä eteenpäin vievää. Yritysten haasteeksi tulisi jäädä vain tilauskantojen täyttäminen. Meidän muiden tulisi varmistaa, että tekijöistä ja heidän sopeutumisestaan tänne se ei jää kiinni.
Blogi on julkaistu alun perin Baronan blogissa lyhentämätttömänä 11.10.
Katso myös toimitusjohtaja Monika Pöldkiven vlogi aiheesta Maahanmuuttajien integraatio Suomen työelämään - työnantajan näkökulmaa
Minna Vanhala-Harmanen
Toimitusjohtaja, Barona
Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Eteläranta 10
00130 Helsinki
