Suomesta maailman paras paikka osaamiselle ja osaajille

18.04.2023

Sanotaan, että Suomi tunnetaan kerrallaan yhden totuuden maana. Mitä jos seuraava totuus olisi se, että Suomi on kansainvälisille osaajille  ja heidän perheilleen maailman paras paikka elää, tehdä töitä, yrittää ja opiskella?

Työelämää myllertävät muutoksen tuulet monestakin näkökulmasta, uusia ammatteja syntyy ja vanhoja häviää uusien teknologioiden ja vihreän siirtymän mullistaessa toimialoja. Työvoimapula on merkittävin kasvun este yhä useammalla toimialalla heijastuen monin tavoin yhteiskuntaan ja hyvinvointiin. Heikoista signaaleista on tullut vaivihkaa valtavirtaa ja megatrendejä.

”Pula sairaanhoitajista ja lähihoitajista on kasvanut räjähdysmäisesti kahden vuoden aikana. Koko maahan kaivattaisiin nyt yli 16 600 uutta sairaanhoitajaa. (…) Tämä lisäksi koko maahan tarvittaisiin lisää 8 800 uutta lähihoitajaa. ” (Yle, 1.3.2023)

”Kymmenessä vuodessa tarvitaan 130 000 uutta osaajaa.” (Teknologiateollisuus, 21.9.2021)

Miten näistä lähtökohdista pidetään yhteiskunnan ja elinkeinoelämän pyörät pyörimässä? Osaamisen ennakointifoorumi ehdottaa (OEF 28.3.2023) yhdeksi ratkaisuksi työ- ja koulutusperäisten maahanmuuttajien osaamisen suuntaamista osaajapulasta kärsiviin aloihin ja ammatteihin. On myös tärkeää sujuvoittaa Suomeen jo tulleiden työikäisten jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksia sekä ulkomailla suoritetun koulutuksen ja työelämässä kertyneen osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Tekemistä on myös suomalaisen työelämän monikulttuurisuusosaamisessa ja kansainvälisyystaidoissa.

Pienenevien ikäluokkien todellisuudessa emme pärjää ilman maahan muuttavien mukanaan tuomaa osaamista ja halua tehdä töitä Suomen tulevaisuuden hyväksi. Tätä mieltä on myös nyt jo suomalaisten enemmistö. Tuoreen tutkimuksen mukaan 52 prosenttia kansalaisista haluaa lisätä työperäistä maahanmuuttoa (Taloustutkimus, Ilta-Sanomat 12.4.2023).

Ammatillisella koulutuksella on tärkeä rooli työhön johtavan maahanmuutton tukemisessa. Tässä muutama
hallitusohjelmatärppi Smolnan neuvottelupöytiin, AMKE:n terveisinä:

• Muutetaan OKM:n tutkintojen järjestämismenettelyä niin, että lupa vieraskieliseen tutkintokoulutukseen tulee myöntää, kun koulutuksen järjestäjä ja alueen työ- ja elinkeinoelämä ovat osoittaneet siihen tarpeen.
• Sallitaan koulutusviennissä EU-/ETA-alueen sisäiset tilauskoulutukset sekä opiskelijoilta perittävät maksut.
• Myönnetään kolmansien maiden ammatillisen koulutuksen opiskelijoille oleskelulupa koko opiskelun ajaksi. 
• Laajennetaan korkeakoulutettuihin keskittynyt kansainvälisten osaajien vetovoimatyö ammattiosaajiin. 
• Tarjotaan Suomeen tuleville työntekijöille matalan kynnyksen mahdollisuuksia ammattiosaamisensa täydentämiseen työn ohessa. 
• Hyödynnetään ammatillisen koulutuksen järjestäjien osaamista kotoutumiskoulutuksissa ja TE2024-uudistuksessa. 

Aikaa ei ole hukattavaksi, sillä emme ole yksin työvoimatarpeinemme vaan kisaamme muiden osaajapulasta kärsivien maiden kanssa. Tämä koskee paitsi korkeasti koulutettuja kansainvälisiä osaajia myös ammattiosaajia tai sellaisiksi kasvavia. Hyvässä arjessa kansainvälisille tulijoille merkityksellisiä tekijöitä ovat työhön johtavien polkujen lisäksi mm. varhaiskasvatus- ja koulutarjonta, puolisoiden työllistymismahdollisuudet, työyhteisöjen vastaanottavuus, yhteisölliset verkostot ja harrastusmahdollisuudet, terveydenhuollon tarjonta ja turvallisuuden tunne. 

Suomeen kotoutumista voidaan nopeuttaa myös panostamalla koulutukseen jo lähtömaissa liittyen mm. suomen kieleen, työelämän pelisääntöihin ja yhteiskuntaan. Samalla vahvistetaan tunnetta siitä, että tulija on tervetullut osa suomalaista yhteiskuntaa. 

Paljon on tehtävää, mutta yhdessä onnistumme. Me ammatillisen koulutuksen järjestäjät olemme valmiita tekemään oman osamme. Tuletteko mukaan?

Ratkaisuja. Yhdessä. Kaikille. 

AMKEn hallituksen jäsen ja Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian kuntayhtymän johtaja Tuula Antola työn ulkopuolella: viihdyn saaristoluonnossa, golfkentällä tai sitruunapuun alla, mieluiten Italiassa

Takaisin