Rakenteellinen syrjintä ja ammatillinen koulutus

29.10.2019

Mielestäni ammatilliseen koulutukseen kohdistuu pitkään jatkunutta rakenteellista syrjintää.

Rakenteellinen eli institutionaalinen syrjintä tarkoittaa yrityksen, organisaation tai koko yhteiskunnan käytäntöjä, jotka vaikuttavat syrjivästi. Rakenteellinen syrjintä voi olla tahatonta tai tarkoituksellista. 

Tässä mielipiteeni perusteluksi muutama esimerkki - MOT. 

Koulutusjärjestelmässä toisen asteen koulutuksen muodostavat tasavertaisina ammatillinen ja lukiokoulutus. Lukiokoulutus siirrettiin kuitenkin viime hallituskaudella osaksi korkeakoulutuksen ja tiedepolitiikan osastoa. Nyt lukiokoulutus päätettiin siirtää takaisin ammatillisen koulutuksen rinnalle. Nimeksi ei tullut toisen asteen koulutuksen osasto (vrt. korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto, joka sisältää sekä ammattikorkeakoulut että yliopistot). Nimeksi ei myöskään aakkosellisesti tullut ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen osasto. Nimeksi tuli lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osasto. 

Kun kuntapäättäjät perustelevat lukion ylläpitoa, he usein toteavat sen olevan elinvoimakysymys kunnalle. Samaan hengenvetoon lukioon hakeutuvalle nuorelle luvataan esimerkiksi ilmainen tietokone. Kun ammatillisen koulutuksen verkostoa tiivistetään, ei keskustella yhtä intohimoisesti alueen yritysten työvoimatarpeesta elinvoimakysymyksenä, eikä nuoria houkutella jäämään omalle kylälle ilmaisia opiskeluvälineitä lupailemalla. 
Ammatillisen koulutuksen rahoitus perustuu monimutkaiseen koulutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta painottavaan malliin. Koulutuksen järjestäjän ei kannata toteuttaa koulutusta, josta ei esimerkiksi saada tutkintoja, tutkintojen osia ja työllistymistä. 

Antti Rinteen hallitus on päättänyt palauttaa ammatillisen koulutuksen resursseja. Sen sijaan, että lisärahoitus ohjattaisiin koulutuksen järjestäjille perusrahoituksena suhteessa aiempaan saatuun rahoitukseen, se jaetaan erillishakemuksien perusteella. Lopputuloksena on erilaisten rahoitushakujen lisääntyminen niin, että noin vuoden aikana joudutaan tekemään ainakin kuusi rahoitushakemusta. Erikoisinta on se, myös perusrahoituksesta aiempaa suurempi osa jaetaan erillishauilla. Toiminnan ennakoitavuus heikkenee entisestään.

Kun taloudessa meni heikosti ja ammatillisen koulutuksen resursseja leikattiin voimakkaasti, joutuivat koulutuksen järjestäjät tekemään kipeitä henkilöstöleikkauksia. Järkevästi tehtyjen ja hyvin johdettujen sopeuttamisten seurauksena ammatillinen koulutus kykenee toteuttamaan tehtäväänsä olosuhteisiin nähden tyydyttävästi. 

Nyt koulutuksen järjestäjien johto kokee, ettei hallitus luota heidän kykyynsä toteuttaa koulutusta kestävästi; ammatillisen koulutuksen vaikeudet ovatkin itseaiheutettuja, eivät seurausta poliitikkojen omista toimista. Mihin muuhun koulutusjärjestelmämme osaan kohdistuu tällaisia toimia ja epäluottamusta?

Ammatilliselle koulutukselle suunnatut lisäresurssit tulevat kipeään tarpeeseen. Emme kuitenkaan kaipaa niiden kohdistamisessa mikromanagerointia emmekä institutionaalista koulukiusaamista. 

Takaisin