24.01.2022
Ammatillinen koulutus on suunnattu perusopetuksen päättäneille nuorille, muille vailla ammatillisestisuuntautunutta tutkintoa oleville sekä aikuisille, jotka jo ovat työelämässä. Kullakin kohderyhmällä on omat tavoitteensa koulutusta kohtaan. Peruskoulun päättäneille on tärkeää saada riittävä ammattitaito ja valmiudet selviytyä elämästä. Oppivelvollisuusiän nosto toi edellisten tavoitteiden lisäksi yhteiskunnallisen tavoitteen eli pitää nuoret kiinni yhteiskunnassa ammatillisen koulutuksen avulla. Työelämässä jo olevien aikuisten tavoitteena on syventää ammatillista osaamistaan tai vaihtaa ammattia. Yksinkertaisesti kaikkien tulee voida hankkia itselleen lähtötilanteesta riippumatta ammatti, jonka turvin voi rakentaa elämäänsä. Tavoitteiden ja rahoituksen tulee kohdata ja tukea toisiaan.
Vuonna 2022 rahoituspäätöksen sai 140 koulutuksen järjestäjää. Ammatillisen koulutuksen rahoitus painottaa toiminnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Nykyisen rahoitusmallin peruselementit ovat perusrahoitus (opiskelijavuodet), suoritusrahoitus (tutkinnot ja tutkinnon osat), vaikuttavuusrahoitus (mm. työllistyminen ja jatko-opinnot) ja strategiarahoitus.
Koulutuksen järjestäjien kirjo on suuri. Paikalliset yleensä kuntaomisteiset järjestäjät hoitavat kaikkia edellä mainittuja tehtäviä erilaisilla painotuksilla. Tämän lisäksi on kasvava määrä monialaisia yksityisoikeudellisia koulutuksen järjestäjiä. Heille on tärkeää suuri perusrahoituksen osuus ja siten rahoituksen ennakoitavuus. Kun tähän lisätään aikuiskoulutukseen erikoistuneet järjestäjät sekä erikoisoppilaitokset ja erityisoppilaitokset, niin rahoitusjärjestelmälle onkin jo asetettu suuret vaatimukset. Aikuiskouluttajat mielellään näkevät tuloksiin pohjautuvan mallin edut ja erityisoppilaitokset mallin, joka huomioi usein laajojen tukitoimien kustannukset. Vallitseekin liikuttava yksimielisyys siitä, että nykyinen järjestelmä on monimutkainen ja ei ehkä kaikilta osiltaan kohtele kaikkia koulutuksen järjestäjiä oikeudenmukaisesti.
OKM kaavailee hyviä uudistuksia, joihin voi suurelta osin yhtyä. Yksinkertaistetaan rahoitusta - tavoite on helppo ostaa. Jos kaikkien tulee saada ammatti, toteutuu tämä parhaiten, kun puretaan oppivelvollisia koskeva määrällinen sääntely ammatillisessa koulutuksessa. Samalla tulisi purkaa määrällinen sääntely jatkuvan oppimisen osalta, josta seuraisi opiskelijamäärän kasvaminen.
Tavoite eriyttää oppivelvollisten ja jatkuvan oppimisen rahoitus tarkoituksenmukaisella tavalla aiheuttaakin jo keskustelua erityisesti suurten koulutuksen järjestäjien keskuudessa, jotka ovat rakentaneet toiminnanohjauksensa nykyisen yhtenäisen rahoituksen pohjalle. Aikuiskouluttajien sekä erikoisoppilaitosten kannalta eriytetty rahoitus ottaa paremmin huomioon heidän erityispiirteensä työelämän kehittäjinä sekä esim. tutkinnon osaa pienempien kokonaisuuksien rahoittamisesta.
Kun tähän savottaan ryhdytään niin, se vaatii päätökset uusista rahoituksen perusteista sekä riittävän pitkän siirtymäajan, jotta koulutuksen järjestäjät saavat toiminnanohjauksen ja tarvittavan – toivottavasti yksinkertaisen – raportoinnin kuntoon.
Taitotalon rehtori, toimitusjohtaja Kari Juntunen on työn ulkopuolella eränkävijä ja umpihankihiihtäjä.
Kari Juntunen
Toimitusjohtaja, Taitotalo
Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Eteläranta 10
00130 Helsinki