Perustaidot osaksi aikuistenkin ammatillista koulutusta

23.11.2015

Ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat kovan paikan edessä. Jo vuonna 2017 koulutuksen rahoitukseen tulee iso lovi ja seuraavana vuonna koko ammatillinen koulutus pitäisi olla myllättynä uuteen uskoon. Työelämässä on monta huolta siitä, miten työikäisten ammattitaidosta pystytään jatkossakin huolehtimaan.

Ammattiosaamisen sisältö muuttuu kaiken aikaa. Joka suunnasta tulee viestiä, että työelämässä tarvitaan yhä enemmän perustaitoja, kuten taitoa oppia uutta ja oppia pois vanhasta, kykyä tulla toimeen toisten ihmisten kanssa ja toimia verkostoissa, kyetä etsimään ja soveltamaan tietoa sekä hyödyntämään teknologiaa. Ulkoa opettelun sijaan pitäisi osata käsitellä kriittisesti tietoa, jota on lähes rajattomasti kaikkien saatavilla. Näitä yleisiä taitoja tarvitaan, olipa työn sisältö mikä tahansa. Sen sijaan ammattiin suoraan liittyvä tekeminen voi muuttua nopeastikin tai koko ammatti voi kadota.

Kaikilla kansalaisilla pitäisi olla sellaiset perustaidot, joilla voi selvitä muuttuvissa tilanteissa. Erityisesti olen huolissani aikuisten perustaidoista. Vasta julkaistun OECD:n maaraportin mukaan Suomessa yli 600 000 kansalaisella on heikot perustaidot kuten lukeminen ja numerotaito. Näiden ihmisten työelämässä pysyminen on erityisen uhattuna muutostilanteissa. Heikoilla luku- ja numerotaidon osaajilla on usein myös alhaiset ongelmanratkaisukyvyt ja heidän on vaikea käyttää tietokonetta, käyttää sähköisiä viestimiä tai päästä julkiseen tietoon käsiksi. Tänä vuonna rajusti kasvanut maahanmuuttajien lisää entisestään tätä ongelmaa. Jo nyt joka viides näistä aikuisista on ensimmäisen polven maahanmuuttajia.  Noin 40 % näistä ihmisistä on työttömänä!

OECD:n suositukset on syytä ottaa vakavasti. Aikuiskoulutuksessa henkilökohtaistaminen pitäisi viedä nykyistä pidemmälle ja osana tätä pitäisi selvittää perustaitojen osaaminen. Perustaitojen kuten luku-, numero- ja ongelmanratkaisutaitojen opetus pitäisi jatkossa ottaa osaksi ammatillisen aikuiskoulutuksen ja työvoimakoulutuksen sisältöjä. Ammatillisen koulutuksen reformi tarjoaa oivan mahdollisuuden huomioida aikuisten koulutuksessa myös perustaidot nykyistä paremmin.

Ylipäätään kannan huolta siitä, miten koulutukseen käytettävien rahojen vähentyessä ja uudistustyön pyörteissä huomioidaan vähän koulutetut aikuiset. Perusasteen varassa oleville aikuisille, työttömäksi jääneille tai työttömyysuhan alaisille on suunnattava ammatillista koulutusta ja tämä on huomioitava reformissa ja rahoitusjärjestelmän suunnittelussa. Pelkkä omaehtoinen koulutukseen hakeutuminen ei riitä, vaan tarvitaan erityistoimia, jotta näitä ihmisiä kannustetaan opin tielle. Nuorten aikuisten osaamisohjelman kautta saatuja kokemuksia ja hyviä käytäntöjä voidaan hyödyntää tässä työssä.

Aikuisille maahanmuuttajille olisi viimeistään nyt syytä ottaa toimintamalliksi opintojen henkilökohtaistaminen ja mahdollistaa ammattiin opiskelu oppilaitoksessa tai työpaikalla ja siihen sisällyttäen kielikoulutusta ja työelämätaitoja. Tätähän myös OECD Suomelle suositteli. Samalla olisi voitava huolehtia myös työpaikkojen kasvavista koulutus- ja osaamistarpeista ja rakennemuutosalueiden työvoiman osaamisen uudistamisesta.

Myös muista edellytyksistä koulutukseen osallistumiseksi on huolehdittava, myös opintojen aikana on tultava toimeen. Siksi teemme parhaillaankin kovasti töitä sen eteen, että hallitus peruisi päätöksensä aikuiskoulutustuen romuttamisesta. Viisi vuotta sitten tehty aikuiskoulutustuen uudistus on mahdollistanut yhä suuremmalle joukolle työntekijöitä ammatin vaihdon ja työmarkkina-aseman parantamisen omaehtoisesti opintovapaalla.

Digitalisaatio ja robotisaatio muuttavat tulevina aikoina työelämän rakenteita ennennäkemättömällä tavalla. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy. Ja muutoinkaan ei ole näköpiirissä, että työelämän rakennemuutokset vähentyisivät, vaan ne nopeutuvat ja asettavat yhä useamman työntekijän uuden eteen. Katse on suunnattava siihen, miten voimme pysyä tässä muutoksessa mukana tai paremminkin: Voisiko Suomi ottaa suunnannäyttäjän roolin uuden teknologian hyödyntämisessä ja koko työikäisen väestön osaamisen parantamisessa?

Takaisin