Osaamistaso nousee yhteistyössä

02.02.2023

Opetussuunnitelmien tavoitteet ovat epäselviä. Oppimisen taso romahti. Koulussa pitää saada keskittyä oppimiseen. Osaamisen romahtaminen pitää estää. Osaamisen taso pitää kääntää nousuun ja nopeasti. Koulutuksen leikkaukset ovat sylissämme. Pisa-menestyksen loisto on hiipunut.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tammikuussa julkaisema Sivistyskatsaus onnistui nostamaan koulutuksen ja osaamistason reippaasti otsikoihin. Katsauksesta tuli suorastaan bestseller, jota siteeraavat niin kolumnistit kuin verkkokeskustelijat. Meille koulutuspolitiikan parissa töitä tehneille katsauksen sisältö ei ollut uutinen. Osaamistason laskusta ja koulutusmäärien kasvattamisesta on puhuttu pitkään. Sama viesti löytyy esimerkiksi koulutuspoliittisessa selonteosta.

Sen sijaan se, mikä julkaisussa huoletti, oli rakennettu vastakkainasettelu korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen välillä. Ajatus siitä, että osaamistason nosto edellyttää määrärahojen siirtoa koulutusasteiden välillä, on järjetön, suorastaan vaarallinen. On aivan selvää, että tarvitsemme enemmän sekä ammattiosaajia että korkeakoulutettuja.

Alkuvuoden otsikot lupaavat kuitenkin hyvää sen kannalta, että eduskuntavaalien alla koulutus puhuttaa. Useat puolueet ovat jo ehtineet luvata omat peruskoulujen korjaussarjat ja kannatusta löytyy ainakin kaksivuotiselle esiopetukselle kuin oppimisen tuen korjaamiselle.

Tänään eduskuntavaaleihin on tasan kaksi kuukautta ja jo nyt voi varmuudella sanoa, että koulutus puhuttaa. Ja hyvä niin! Ehkä lopulta saamme sota- ja sote-vaalien lisäksi koulutusvaalit. Ja mikä olisikaan tärkeämpää? Koulutus on usein vaalien alla jäänyt harmillisesti muiden aiheiden jalkoihin, vaikka ratkaisut niin huoltovarmuuteen, työllisyysasteen nousuun, vihreään siirtymään, kestävään kasvuun ja vanhusten parempaan hoivaan nojaavat lopulta korkeaan osaamiseen.

Amken viesti eduskuntavaalien alla on selkeä: koulutus- ja osaamispalveluilla on ratkaiseva rooli siihen, miltä tulevaisuutemme näyttää. On ilahduttava huomata, että etenkin jo pitkään korostamamme perustaitojen merkitys on tunnustettu laajasti. Toisella asteella on myöhäistä paikaita peruskoulun aikana syntynyttä osaamisvajetta ja siksi viesti peruskoulun vahvistamisesta on tärkeää.

Meillä koulutuksen puolestapuhujilla on se etu puolellamme, että päättäjiksi hakeutuvat ovat kaikki kokemusasiantuntijoita. Samalla se on myös haaste. Peruskoulu tänään on aivan erilainen kuin 80- tai 90-luvuilla, ammatillisesta koulutuksesta puhumattakaan.

Tulevan eduskunnan toivonkin muistavan, että koulutuksen todelliset ammattilaiset löytyvät oppilaitoksista ympäri maan. Kannustankin kaikkia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä vielä kutsumaan oman alueen ehdokkaita tutustumaan oppilaitosten arkeen ennen vaaleja. Kuulemaan sitä kuuluisaa kentän ääntä ja keskustelemaan siitä, mitä ratkaisuja ammatillinen koulutus voi tarjota. Pitkäjänteiselle, koko koulutuskentän huomioivalle koulutuspolitiikalle on kysyntää. Parhaat ratkaisut nimittäin tehdään yhdessä. 

AMKE ry: puheenjohtaja, Kesko Oyj:n aluejohtaja Laura Rissanen työn ulkopuolella: Lauran löytää Töölönlahden lenkkipoluilta, kirjastoista ja istumassa iltaa ystävien kanssa. Sekä tietysti selvittämässä 9- ja 11-vuotiaiden poikiensa taisteluita. 

Takaisin