Osaamisella hiilineutraalia ruokaa

15.02.2019

Julkisuudessa käydään vilkasta keskustelua ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Erilaisia näkemyksiä esitetään siitä, mitkä ovat hiilinielujen ja -päästöjen lähteet sekä niiden painoarvot. Ilmastonmuutos vaikuttaa kuitenkin kiistatta maailmanlaajuisesti ympäristöön ja hyvinvointiimme. Niinpä on mielenkiintoista seurata minkälaisin keinoin politiikkaan pyrkivät päättäjät hillitsevät omaa ja varsinkin toisten hiilijalanjälkiä. Seuraavista vaaleistahan on tulossa ilmastovaalit.

Aihe on niin kaikkien huulilla, että se nousee Suomen puheenjohtajuuskauden yhdeksi merkittävimmäksi teemaksi myös koulutuksen ja osaamisen näkökulmasta. Ilmastonmuutokseen liittyvissä keskusteluissa on usein valtava arvolataus. Tunnetta on enemmän kuin tietoa.

Luonnonvara-ala jatkaa koulutuksessa edelläkävijän roolia ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Niin pitääkin. Maa- ja metsätaloudella on ilmastonmuutoksen ratkaisun avaimet. Se on ainoa sektori, jolla on hiilinieluja ja niiden kasvattamisen mahdollisuuksia. Metsät ja puutuotteet sitovat noin puolet maamme kasvihuonepäästöistä. Kestävillä maa- ja metsätalouskäytänteillä voidaan tehostaa kasvillisuuden hiilensidontaa ja vähentää kasvihuonepäästöjä. Etujärjestömme viljelijät tavoittelevat kunnianhimoisesti hiilineutraalia ruokaa vuoteen 2030 mennessä. 

Koulutuksella on merkittävä rooli parhaimman tietotaidon levittämisessä, jotta tämä tavoite saavutetaan. Maa- ja metsätalousalan opettajat ovat paljon vartijana. Heidän on seurattava aikaa, jotta pysyvät uuden ja muuttuvan tiedon lähteillä. Elinkeinorakenteen jatkuva kehittyminen ja muutos sekä reformin keskellä elävä koulutussektori eivät ainakaan helpota tätä tehtävää.

Se on kuitenkin myös mahdollisuus hitsata yhteen koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Yhteinen päämäärä – alan osaavat ammattilaiset – konkretisoituu työssäoppimisessa. Kumpikin tarvitsee toisiaan ja kummaltakin vaaditaan kärsivällisyyttä. Opettajien on jaksettava kertoa, mitä reformi tarkoittaa työelämän näkökulmasta. Työelämän on jaksettava uhrata kaikessa kiireessä aikaa opiskelijan ohjaamiseen. Molemmilta osapuolilta yhteiskunta edellyttää ilmastonmuutokseen sopeutumisen keinojen käyttöön ottamista hetimmiten.

Uudistetuissa maatalousalan ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa ilmastonmuutokseen sopeutuminen on tutkintovaatimuksissa jo huomioitu. Seuraavaksi opettajille on taattava ajantasaiset oppimisympäristöt ja resurssit käyttöön. Opetusmaatilat ja metsät on oltava esimerkkeinä ilmastonmuutostyössä.

Se on välttämätöntä koulutuksen uskottavuuden kannalta. Tämä helpottaa työssäoppimispaikkojen löytymistä ja motivaatiota ohjaamiseen. Opiskelijoiden perustaidot takaavat mutkattoman yhteistyön koulutuksen ja työelämän välillä.

Takaisin