Oppivelvollisuuden laajeneminen – jotta vuotta 2020 ei muistettaisi vain koronasta

23.10.2020

Vuosi 2020 tulee jäämään mieleen monella tapaa historiallisena ajanjaksona. Koronapandemia koetteli koko maailmaa ja aiheutti Suomessa keväällä muun muassa laajamittaisen siirtymisen etäopetukseen ja sitä myötä opetuksen digiloikan. Poikkeusolot julistettiin, Uusimaa suljettiin ja teho-osastojen potilaiden lukumäärää seurattiin päivittäin. Nämä ovat olleet koettelevia ja epävarmoja aikoja ja pandemia näyttäisi jatkuvan vielä pitkään. Kaiken tämän epävarmuuden keskellä on kuitenkin katsottava myös eteenpäin, ja linjattava miten Suomi rakentaa omaa polkuaan tulevaisuuteen. Vuoden 2020 aikana on esimerkiksi valmisteltu hallituskauden suurinta koulutuspoliittista uudistusta, oppivelvollisuuden laajentamista perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen, historiallinen tapahtuma sekin.

Oppivelvollisuuden laajentamista koskenut hallituksen esitysluonnos oli lausuntokierroksella touko-kesäkuussa ja siihen saatiinkin runsaasti lausuntopalautetta. Lausuntopalautteessa kannatettiin laajasti oppivelvollisuuden laajentamisen tavoitteita, kuten yhdenvertaisia koulutusmahdollisuuksia ja toisen asteen tutkinnon suorittamisen mahdollistamista jokaiselle nuorelle. Lausuntopalautteessa tuotiin kuitenkin esille myös koronapandemian aiheuttamia vaikutuksia koulutuksen järjestämiselle. Useissa lausunnoissa esitettiinkin uudistuksen voimaantulon siirtämistä vuodella eli vuoteen 2022.

Oppivelvollisuuden laajentamista koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 15.10.2020. Hallituksen esityksessä uudistus ehdotetaan tulevaksi voimaan alkuperäisen aikataulun mukaisesti syksyllä 2021, jolloin se käytännössä koskisi ensimmäisen kerran tällä hetkellä peruskoulun 9. vuosiluokalla olevia oppilaita. Nämä oppilaat hakeutuvat ensi keväänä toisen asteen koulutukseen ja saavat hakeutumisessaan oppivelvollisuuslain mukaista ohjausta sekä aloittamaan toisen asteen tutkinnon suorittamisen täysin maksuttomasti.

Moni tuntuu kuitenkin edelleen miettivän, miksi uudistuksen voimaantulolla on niin kiire. Miksi koronapandemian keskellä tuodaan uusia velvoitteita koulutuksen järjestäjille ja kunnille, jotka jo muutoinkin kamppailevat koronapandemian tuomien haasteiden ja kustannusten keskellä? Miksi uudistus toteutetaan alkuperäisessä aikataulussaan koronasta huolimatta? Vastaus näihin kysymyksiin on, että uudistus tulee toteuttaa alkuperäisessä aikataulussaan niiden osaamistarpeiden puutteiden vuoksi, jotka meillä oli käsissämme jo ennen koronaa. Ne eivät ole kadonneet minnekään.

Samalla koronan ilmaantuminen päiväjärjestykseen nimenomaan vain alleviivaa uudistuksen kiireellisyyttä. Kevään laajamittaisen etä-opetusjakson jälkeen moni oppilas ja opiskelija on tarvinnut tukea kevään osaamisaukkojen paikkaamiseen. Lisäksi osaa oppilaista ja opiskelijoista ei kattavasti tavoitettu etäopiskeluaikana. Antaisimmeko siis näiden nuorten vain pudota kelkasta ja kadota? Oppivelvollisuuden laajentaminen on osa yhteiskunnan turvaverkkoa, joka ottaa kopin jokaisesta nuoresta. On tärkeää, että perusopetuksensa koronapandemian varjossa päättävät oppilaat saavat tukea ja ohjausta toisen asteen opintoihin siirtymisessä, jotta pandemian vaikutukset eivät ulotu myös toiselle asteelle siirtymiseen ja toisen asteen tutkinnon suorittamiseen. Tällä voisi olla pitkäkestoisia vaikutuksia näiden nuorten ja koko Suomen tulevaisuuteen. Oppivelvollisuuden laajentaminen itse asiassa osuukin juuri oikeaan ajankohtaan, koska näin saamme ohjattua perusopetuksen viimeistä luokkaa koronavuoden aikana käyvät nuoret toisen asteen koulutukseen. 

Koulutuksen järjestäjien huoli uudistuksen toimeenpanon aikataulun suhteen on toki ymmärrettävää. Onhan kyseessä suuri uudistus, joka edellyttää erityisesti toisen asteen oppilaitoksissa uusien toimintamallien kehittämistä ja käyttöönottoa. On kuitenkin muistettava, että oppivelvollisuuden laajentaminen tulee voimaan ikäluokka kerrallaan. Syksyllä 2021 opintonsa tulee aloittamaan vasta ensimmäinen vuosiluokka, joten asteittainen toimeenpano antaa myös koulutuksen järjestäjille aikaa toimivien mallien kehittämiseen ja kokeiluun. Samalla voimme antaa koronakriisin keskellä perusopetuksensa päättäville nuorille mahdollisuuden olla se ensimmäinen ikäluokka, joka pääsee laajennetun oppivelvollisuuden piiriin. Tehdään siis koronasta huolimatta ja juuri sen vuoksi historiaa, tuodaan oppivelvollisuus 2000-luvulle. Jotta vuotta 2020 ei muistettaisi vain koronasta.

Takaisin