Oppisopimustoimijat ovat yritysten iholla

20.06.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi haastaa ammatillisen koulutuksen henkilöstöä toimimaan osaamisperusteisesti ja asiakaslähtöisesti. Asiakaslähtöisyyden keskiössä ovat sekä opiskelijat että työelämä. Tarjontalähtöisyydestä mennään kohti kysyntälähtöisyyttä.

Oppisopimuskoulutuksessa yritysten osaamisen kehittämistarpeet ovat aina olleet koulutuspalvelujen toteuttamisen lähtökohtana. Oppisopimustoimijat ovat yritysten iholla ja pystyvät näin nopeasti aistimaan sekä yksilöiden että työ- ja elinkeinoelämän muuttuvia osaamistarpeita. Kun yritysten kanssa käydään kokonaisvaltaista keskustelua, nousee esille mitä erilaisempia koulutustarpeita, joita lähdetään tuotteistamaan yhteistyössä työelämän ja opettajien kanssa. Tämä muuttaa oppisopimushenkilöstön lisäksi opettajien ja oppilaitosten toimintoja, koska koulutuksen pitää olla joustavaa, räätälöityä ja innovatiivista. Tätä kautta luodaan oppilaitoksiin myös uusia koulutustuotteita. 

Koulutusjärjestelmiin ja oppisopimukseen muutoksia tehdessä on erittäin tärkeää muistaa, että lähes kaikki uudet työpaikat syntyvät kasvuyrityksiin. Tämä haastaa kaikki yritysten kanssa työtä tekevät uudenlaisiin malleihin. Vaikka oppisopimushenkilöstöllä on vahva työelämäosaaminen, paikalleen ei voida jäädä.  Kun työelämä muuttuu, on pysyttävä mukana, jotta palvelut osataan muotoilla muuttuneen toimintaympäristön ja yritysten tarpeisiin. 

Uudistuvat palvelut asiakkaiden parhaaksi

Asiakaslähtöisen toimintatavan kehittäminen on vaatinut toimintakulttuurin muutosta. Stadin oppisopimuskeskuksessa on otettu käyttöön sähköisiä työkaluja ja kehitetty uusia malleja palvelujen toteuttamiseen. Henkilöstöä on koulutettu asiakkaan hyötyä korostavaan työkulttuuriin sekä teknisten välineiden käyttöön. On kannustettu kokeilukulttuuriin. Muutosta on toteutettu kokeilujen kautta. 

Myös ympäri Suomen oppisopimuspalveluita on muotoiltu uudelleen ja tuotteistettu. Oppisopimuskeskusten henkilöstöä on koulutettu Opsodiili –hankkeen organisoimissa Välittäjä-valmennuksissa, joissa työelämäasiakkaat ovat konkreettisesti oppimisen ytimessä. Valmennuksissa jokaisella osallistujalla on oma asiakasyritys, jota sparrataan matkan varrella. Teemoina valmennuksissa ovat asiakaslähtöisyys, verkosto-osaaminen, yrityksen kasvu, strategia ja johtaminen, osaamispääoman vaikutus yritykseen sekä strateginen kumppanuus. 

Oppisopimushenkilöstö ottaa aina yrityksen kokonaisuutena ja käy laaja-alaista keskustelua osaamistarpeista. Yritystä ei lähestytä yhden alan tai tutkinnon kautta, jottei kokonaisvaltainen yrityksen palvelu jää tekemättä. Lisäksi valtakunnallisissa verkostoissa on kehitetty ja yhtenäistetty oppisopimusprosessia. Henkilökohtaistaminen toteutetaan aidosti. Opiskelija-asiakkaan aiemmin ja eri tavoin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Puuttuvan osaamisen hankinta suunnitellaan tutkinnonosittain. Opiskelijan tarpeisiin mietitään sopivat työtehtävät ja näin opiskeluaikoja on saatu lyhennettyä.

Työelämäpalvelut – yhden luukun palvelu työelämälle

Työelämä on toivonut yhden luukun palveluita ja oppisopimuskeskuksia onkin kehitetty työelämäpalvelut-konseptin suuntaan. Muuttuneessa maailmassa oppisopimustoimijoiden on tunnettava muutkin, kuin oman koulutusmuotonsa mahdollisuudet ja ohjattava työnantajia suoraan oikeiden henkilöiden luo. Henkilöstöllä on yleensä erittäin vahvat verkostot alueen yritys- ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Kun henkilöstön työelämä- ja asiakaspalveluosaamista on lisätty, osataan entistä paremmin räätälöidä palvelupolkuja.  

Oppisopimuskoulutuksella on vahva rooli työ- ja elinkeinoelämän kehittämisessä ja innovaatiotoiminnan tukemisessa. Jotta palvelut pelaavat, on ammattiopistojen sisällä tärkeää toimia yhteistyössä, arvostaa ja luottaa toisiinsa, rakentaa yhdessä tekemisen kulttuuria.  Oppisopimustoimijat ovat hyviä kumppaneita opetushenkilöstölle. Koulutuksen järjestäjien kannattaa hyödyntää oppisopimushenkilöstön vankka työelämä- ja asiakasosaaminen. Kun työelämäasiakas on keskiössä, kaikki voittavat.

Takaisin