25.03.2019
Ammatillisen koulutuksen ensisijaisten hakijoiden määrä yhteishaussa on laskenut huippuvuodesta 2014 vuoteen 2019 peräti 26,5 prosenttia! Tästä huolimatta tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä on lisääntynyt n. 6 200:lla vuodesta 2014 vuoteen 2018. Erityisen mielenkiintoista tässä on se, että vuosina 2014-17 nimenomaan perustutkinto-opiskelijoiden määrä on kasvanut noin 5 200.
Vielä vuonna 2014 yhteishaussa peruskoulun päättävien hakijamäärät olivat hyvin tasaiset 52 prosenttia lukioon ja 48 prosenttia ammatilliseen koulutukseen, kun nykyinen suhde on lukion hyväksi jo 58-42. Kaikkien hakijoiden suhteen tilanne on edelleen tasainen 52-48 ammatillisen koulutuksen hyväksi. Ammatilliseen koulutukseen hakijoiden määrä on kuitenkin laskenut rajusti. Tästä kehityksestä riippumatta hakijamäärien lasku ei siis ole realisoitunut opiskelijoiden kokonaismäärän laskuna, ei edes perustutkinto-opiskelijoiden. Päinvastoin.
Hakijamäärän laskua ei riitä -ainakaan vielä- selittämään ikäluokkien pieneminen. Rahoitusleikkaukset eivät ole suhteellisesti vähentäneet aloituspaikkoja yhteishaussa. Itse asiassa tänä vuonna oli n. 8 500 aloituspaikkaa enemmän kuin hakijoita, kun vielä vuonna 2014 niitä oli vain noin 2 000.
Työvoimakoulutuksen määrärahat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa, joten selittävät tekijät löytyvät muualta. Oppisopimuskoulutuksen opiskelijamäärissä ei ole myöskään tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vastaus yhteishaun hakijamäärään, erityisesti ammatillisen koulutuksen, löytyykin nuorisotakuusta. Vuonna 2013 ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärä nousi lähes 40 000:lla.
Mitä näistä luvuista voi sitten päätellä?
Yhteishaun merkitys opiskelijamääriin vähentyy entisestään, koska syksyisin ei ole ollut yhteishakua viime vuodesta lähtien. Lisäksi tulevaisuudessa ikäluokkien pienentyminen vähentää yhteishaun merkitystä entisestään. Myös alueellisesti hakumäärät vaihtelevat voimakkaasti, esimerkiksi Espoossa vain 22,6 prosenttia perusopetuksen päättäneistä hakijoista vuosina 2017-19 haki ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen, Helsingissä 27,5 ja Kauniaisissa vain 9 prosenttia.
Jatkuva haku on pääväylä ammatilliseen koulutukseen. Vuosina 2014-17 uusista opiskelijoista vain 27 prosenttia tuli yhteishaun kautta. Uusista perustutkinto-opiskelijoistakin yhteishaun kautta tuli vain 39 prosenttia.
Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämässä imagotutkimuksessa alle kolmannes peruskoulun päättävistä aikoo hakea ammatilliseen koulutukseen ja heidän vanhemmistaan vain neljännes näki lapsilleen tämän vaihtoehdon ensisijaisena. Sen sijaan ammattiin opiskelevat nuoret ja aikuiset ovat tyytyväisiä valintaansa.
Näiden lukujen valossa väitän, että ammatillisella koulutuksella ei ole ensisijaisesti vetovoimaongelmaa, mutta alueelliset erot, sekä peruskoulun päättävien nuorten ja heidän vanhempiensa näkemykset tulee ottaa vakavasti ja luoda heille viestiä ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksista.
Lähteet: Tilastokeskus ja Vipunen
Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Eteläranta 10
00130 Helsinki
