Onko aina näin paljon palloja ilmassa?

23.08.2024

Onko aina näin paljon palloja ilmassa? Näin kysyi minulta esihenkilö viime viikolla. Olimme juuri käsitelleet näkymäkarttaamme, josta saa hyvin käsityksen ilmassa olevien pallojen määrästä. 

Ammatillinen koulutus on ollut aina jatkuvien isojen muutosten kohteena. Me ammatillisen koulutuksen toimijat olemme muutoksen tekijöitä yksilöiden, työelämän, alueen ja yhteiskunnan tarpeiden mukaan tai mieluummin niitä ennakoiden. Yhteiskuntakehityksen kivijalka halutaan pitää muutoksilla ajan tasalla tai ehkä ammatillinen koulutus ei ole poliittisesti niin herkkä aihe, joten sitä on siksi helpompi muuttaa.

Viime kevään päätös ammatillisen koulutuksen leikkauksesta oli järisyttävä. Leikkaus on jo johtanut erilaisiin sopeutustoimiin, jotka jatkuvat tulevina vuosina. Elinkeinoelämän esille tuoma tarve on se, että pääosa työvoimasta on oltava ammattiosaajia. Suomen kansantalouden kuntoutuminen lähtee elinkeinovetoisesti. Päätöksenteossa pitää nähdä ammatillisen koulutuksen merkitys ja jättää siihen kohdistuvat leikkaukset tähän.

Ammatillisen koulutuksen reformi lähti edistämään osaamisperusteisuutta sekä vahvistamaan nuorten koulutusta ja jatkuvaa oppimista. Koulutuspolitiikan pitää olla pitkäjänteistä. Mikäli nyt suuntana on se, että yksilöt ja työantajat vastaavat enemmän jatkuvan oppimisen kustannuksista, tulisi tästä avoimesti keskustella. Osaavan työvoiman saatavuus ei kestä katketa. Me ammatillisen koulutuksen toimijat haluamme ajoissa löytää keinoja toimia uudessa tilanteessa.

Lakimuutoksia on pidetty oikean suuntaisina ja ne johtavat toimiin oppilaitoksissa.  Rahoitusmallin vaikutuksia yksittäiselle koulutuksen järjestäjälle on vielä arvailtava, ehkä laskelmapohjat auttaisivat. Ohjaus ja tuki avaa mahdollisuuden muuttaa opetuksen toimintamalleja opiskelijalähtöisesti. Voimme laittaa kaikki moninaiset tarjolla olevat tuen muodot pussiin, ravistaa pussia ja rakentaa uusia toimintatapoja. Toiminnanohjauskokeilu on laajasti kiinnostava tulokas ja herättää arvailuja. Mihin kokeilu lopulta johtaa ja vaikuttaako se esimerkiksi koulutuksen järjestäjäkenttään?

Kunnille siirtyvät työllisyyspalvelut ovat rakenteilla, mutta uusien työllisyyskoulutusten käynnistyminen menee ehkä ensi vuodelle. Tämänkin kokonaisuuden rahoitus vähenee.

Ammatillisen koulutuksen rahoitus korostaa työllistymistä, samoin työllisyysalueiden ja kuntien rahoitus. Win-win -asetelma on selvä, mutta muutos vielä hämärä.

Yhtenä pallona on myös kansainvälinen rekrytointi. Olemme lähteneet kokeilemaan aktiivisesti erilaisia toimintamalleja sekä laatimaan eettisiä linjauksia. Asia kehittyy ja siinä pitää edetä, mutta koulutuksen järjestäjän vastuulle nyt jää liikaa se, keitä maahamme pääsee. Nykyisessä globaalissa turvallisuustilanteessa näin ei pitäisi olla. 

Me kehitämme ja muutumme varmasti, mutta tarvitsemme kehittämiseen myös työrauhan. 

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian kuntayhtymän johtaja, rehtori, AMKE ry:n hallituksen jäsen Virpi Lilja työn ulkopuolella: Palloja on ilolla ja riemulla ilmassa vapaa-ajallakin, kun seuraamme poikamme futsal-pelejä ja pallottelemme labradorinnoutaja Heskin kanssa. 

Takaisin