Olisiko sinusta työskentelemään freelancerina?

01.06.2021

Työelämän muuttumisen yhteydessä puhutaan usein freelancertyyppisen työn kasvusta. Musiikkialalla tämä on ollut tyypillisin tapa ansaita elanto jo vuosikymmenien ajan. 

Harva meistä osaa kuvitella mitä työnteko oikeasti olisi, jos oma elanto koostuisi epätasaisten purojen virrasta. Esimerkiksi ravintolakeikan minimipalkka on Muusikkojen liiton Liksalistan mukaan 200 euroa. Melko monta keikkaa on hoidettava ennen kuin kuukausiansio on koossa.

Musiikkialan koulutuspolku on pitkä ja monipolvinen. Muusikoilla on yleensä harrastustaustaa taiteen perusopetuksen parista, josta haetaan ammatilliseen koulutukseen. Valmistuvat muusikot, musiikkiteknologit ja pianonvirittäjät jatkavat joko suoraan tai korkea-asteen jatko-opintojen kautta työelämään.

Muusikon työ koostuu useimmiten erilaisten töiden yhdistelmistä. Työ voi sisältää soolokeikkoja, erilaisissa kokoonpanoissa mukana oloa, opetustyötä, sovittamista, sanoittamista, säveltämistä, tuottamista, keikkojen järjestelyä, ääni- ja valotekniikan osaamista tai vaikkapa alan tukipalveluiden tuottamista. Lista on loputon.

Monipuolinen osaaja pärjää

Musiikkialalla ei pääosin ole valmiina työpaikkoja tai niitä on auki harvoin. Miten tällöin toimitaan? Nuorten täytyy luoda oma polkunsa itse. 

Instrumenttitaidot ovat muusikon prioriteetti numero yksi, mutta taitavalla muusikolla on työkalupakissa myös aimo annos muita työelämätaitoja. Niiden opetus on yksi tärkeistä ammatillisen koulutuksen osa-alueista.

Kaikki lähtee opiskeluajasta, jonka aikana verkostoidutaan ja treenataan esiintymisvarmuutta soittamalla yhdessä. Sosiaalista osaamista tarvitaan runsain mitoin, sillä vaihtuvissa kokoonpanoissa pärjääminen on oma taitolajinsa. Työelämässä tarvitaan myös talousosaamista, on hallittava eri tapoja laskuttaa työtä sekä osattava markkinoida omaa osaamista. Yrittäjämäistä asennetta tarvitaan.  

Ura kehittyy pienin askelin ja palapelin palat loksahtelevat ajan myötä paikoilleen. Monista epävarmuustekijöistä huolimatta taiteilijat ovat pääosin tyytyväisiä tilanteeseensa ja mahdollisuus tehdä yhtä aikaa eri työtehtäviä on enemmin voimavara. 

Ala on monelle kutsumusammatti ja jo lapsuusiästä alkanut intohimo. Työterveyslaitoksen Floor is Yours! -tutkimus tuo esimerkiksi esiin miten vahvasti rakkaus taiteeseen, ylpeys työstä sekä mahdollisuus elämysten ja merkitysten tuottamiseen antaa voimaa esittävien taiteiden alalla työskenteleville.

Miten korona vaikuttaa nuoriin taiteilijoihin?

Nuorille muusikoille valmistuminen ja siirtyminen työelämään koronan keskellä on melkoinen koetinkivi. Ala on ollut kiinni jo 14 kuukautta ja elinkeinon harjoittaminen mahdotonta koko alalle. Korona-aika on tuonut esiin sen, miten huonosti yhteiskunnan rakenteet ja järjestelmät tunnistavat edelleen freelanceraloja ja pystyvät niitä tukemaan. Erityisesti muusikot ovat tipahtaneet tukirakenteiden läpi, vaikka tukea on koetettu järjestää. 

Toivo on siinä, että koronatilanteen hellittäessä esittävien taiteiden ala pääsisi vihdoin taas harjoittamaan elinkeinoaan. Voimakasta kehittämistä kaipaavat tavat tukea freelancereita esimerkiksi työttömyystilanteissa ja koronan tapaisissa kriisitilanteissa.

Paras tapa tukea nuoria taiteilijoita on käydä kuuntelemassa musiikkia livetilaisuuksissa. Tämä elvyttää alaa ja mahdollistaa nuortenkin tulevaisuuden matkalla kohti huippuammattilaisuutta. 

Suomen konservatorioliiton toiminnanjohtaja Taija Lähdetie työn ulkopuolella: Olen intohimoinen harrastajapuutarhuri ja vapaa-aika kuluukin tiivisti pihan hoitamisen ja hyötykasvien parissa etenkin kesäaikaan. Lisäksi kulttuuri ja erityisesti musiikki on koko perhettämme yhdistävä harrastus. Odotan innolla sitä, että pääsemme taas nauttimaan pitkän tauon jälkeen konserteista, teatteriesityksistä ja muusta taiteesta. Talossamme soi myös taukoamatta. Lasten ja aikuisten musiikkiharrastukset sekä esiintymiset pitävät arjen vilkkaana ja tuovat mukavaa vireyttä elämään.

Takaisin