Nuorten hyvinvointi

07.06.2021

Yleisesti nuorten hyvinvointi on parantunut Suomessa 2000-luvulla. Alkoholin kulutus nuorten keskuudessa on vähentynyt. Eriarvoisuus on kuitenkin vakava ongelma, vaikka suurin osa nuorista voikin hyvin. Lapsuuden ja nuoruuden elinolot, opitut tavat ja terveystottumukset vaikuttavat läpi elämän. Kehitysympäristöillä, joissa lapset ja nuoret arkeaan elävät, on suuri merkitys joko hyvinvointi- ja terveyserojen tasaajana tai lisääjänä.  Olen joskus puheessani todennut ammattiin valmistuville opiskelijoille, että hyvien opettajien vaikutus kantaa läpi elämän.

Opiskelijoiden elämänhallintataidoissa saattaa olla suuria puutteita ja näihin tulee kiinnittää eritystä huomiota. Näistä keskeisimpänä tulee ottaa huomioon oman työkyvyn ylläpito ja sen kehittäminen. Tämän lähtökohdan huomioiminen ja tukeminen auttavat monien muiden valmiuksien kehittämisessä. Kouluterveyskyselyt vuosien ajalta osoittavat, että ammattikoululaisten terveystottumukset kaipaisivat lisähuomiota. 

Mitä me voimme yhdessä tehdä, jotta voisimme toisen asteen oppilaitoksissamme edistää nuorten hyvinvointia?

Tärkeä tehtävä on kannustaminen ja innostaminen, mikä on koko oppilaitosyhteisön tehtävä. Meidän on yhteisesti mahdollistettava nuorten opiskelijoiden paremmat edellytykset tukea kokonaisvaltaisesti omaa hyvinvointiaan. Meillä on tähän hyvät mahdollisuudet.

Oppiaineen ”Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto” laajuus on kaksi osaamispistettä, joka tulisi nostaa neljään osaamispisteeseen. Työn tauotukseen ja työergonomiaan liittyvää koulutusta tulisi sisällyttää ammattiaineiden yhteyteen liikunnan lisäämiseksi. Työkyvyn ylläpitoa tukisi liikunnan ja terveystiedon integrointi ammattiaineiden sisään. Tämä voisi parhaimmillaan edesauttaa myös oppimista. Lisäksi on hyvä huomioida liikunnan yhdistävä vaikutus ja ryhmähengen kehittyminen. Nämä voivat olla merkittävässä asemassa yhteenkuuluvuuden kokemisessa ja syrjäytymisen ehkäisyssä.

Nuorten positiivista elämänasennetta voidaan edistää vahvistamalla nuorten osallisuutta monin keinoin: 

• Kannustetaan vapaa-ajan harrastuksiin osallistumista ja tarjotaan oppilaitoksissa nuorille mahdollisuutta suorittaa nuorten työkykypassia. 
• Tuetaan opintoihin ja työelämään kiinnittymistä. Tähän löytyy hyvä yhteistyömahdollisuus yhteisten oppimisympäristöjen kautta, joita pystymme yhteistyössä teollisuuden kanssa hankkimaan. Kokemuksesta tiedän, että näillä mahdollisuuksilla on oppimista edistävä vaikutus.
• Tarjotaan mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Otetaan nuoret opiskelijat vahvemmin mukaan toiminnan suunnitteluun ja esimerkiksi investointien suunnitteluun. Näin nuoret kokevat uudet oppimisympäristöt ja mahdolliset oppilaitokset ”omikseen” ja sitoutuvat yhdessä opintojensa läpiviemiseen. Kun ajatuksemme on ”kannustuksesta syntyy innostus”, uskon, että onnistumme hyvässä päämäärässämme nuorten tukemisessa ja innostamisessa oman elämän vahvistamiseen.

SASKY koulutuskuntayhtymän johtaja Antti Lahti työn ulkopuolella: Työkykyä ylläpitävä toiminta on lähellä sydäntäni, mm. liikunta ja liikkuminen luonnossa marjastaen ja kalastaen.

Takaisin