Muutos on uusi normaali

01.06.2020

Ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkaukset ja niihin liittyneet yt-toimenpiteet, organisaatiouudistukset, lakimuutos, uusi rahoitusmalli, uudet tutkinnon perusteet, opetus- ja ohjaushenkilöstön vuosityöaikaan siirtyminen, uusi opettajuus. Meille ammatillisen koulutuksen johtajille tuttuja juttuja neljän viime vuoden ajalta. Suuria muutoksia kaikki yhdessä ja erikseen. Nämä muutokset me pystyimme ennakoimaan ja näiden syntyyn sekä muotoon myös osin vaikuttamaan. Silti ne eivät olleet helppoja. Monta päänvaivaa ja lyhyempiä yöunia.

Ja sitten tuli itämailta tämä Korona! Juuri, kun pikkuisen tuntui helpottavan.

Yllättäen, odottamatta. Joku voi tässä kohtaa todeta, että kyllähän ennakoijat ennustivat jo kymmenen vuotta sitten, että vastaavanlainen pandemia on odotettavissa. Mutta että nyt maaliskuussa, täällä meidän kotopesässäkin ja näin voimakkaana! Se tuli yllätyksenä. Kun aiemmin mainittuja muutoksia pystyimme valmistelemaan, tämä tuli nopeasti ja yllätti meidät kaikki. Melkeinpä yhdessä yössä teimme digiloikan, joka olisi pitänyt tehdä jo aiemmin ja jota vuosikausia olemme kehittäneet. Voi olla meidän onnikin, että Korona yllätti meidät housut kintuissa: tulipahan tuo loikka tehtyä! Olemme joutuneet myös harjoittelemaan etäjohtamista ja kriisiajan viestintää. Hyvää oppia sekin.

Nyt opettelemme uusia termejä: uusi normaali, exit-strategia ja mitä niitä nyt onkaan. Olen jäänyt kiinni tuohon ”uusi normaali” – termiin. Sillä viitataan kohta käsillä olevan aikaan, joka suurelta osin eroaa vanhasta normaalista. Eli meidän pitää tottua elämään uuden tilanteen mukaisesti vanhasta poikkeavalla tavalla. Entä kun olemme oppineet elämään tuossa uusi normaali -tilassa, tuleeko siitä vanha normaali? Ja sitten odotellaan mahdollista muutosta, jonka jälkeen tulee taas uusi normaali?

Mietinkin, että pitäisikö uusi normaali olla mieluumminkin mielentila, ajattelutapa kuin yhteiskunnallinen tila tai tilanne? Olisiko meillä silloin paremmat valmiudet elää, toimia, viestiä ja johtaa toimintaa maailmassa, joka muuttuu joka tapauksessa koko ajan? Muutosjohtamisestakin on tullut normaalia arjen johtamista.

Oppivelvollisuuden laajentamista odotellessa…

Gradian rehtori Pirjo Kauhanen työn ulkopuolella: "Intohimona metsä ja vuoret, joten aika kuluu maastopyörän selässä tai vaelluskengät jalassa, ellei keittiö kutsu kokeilemaan uusia annoksia erityisesti eteläeurooppalaisista keittiöistä."

Takaisin