Miten ja missä puolustetaan ammatillista koulutusta ja sen resursseja vuonna 2025?

19.12.2024

Vuoden 2024 lopussa valtion velka on noussut yli 170 miljardiin euroon. Velkaantumisaste on toki laskenut hieman COVID-19-pandemian jälkeisistä huippulukemista, mutta velan korkokustannukset ovat entisestään nousseet korkojen nousun myötä. Tämä on väistämättä lisännyt painetta julkisen talouden tasapainottamiseen. Vuonna 2025 lisävelkaa ollaan edelleen ottamassa 12,5 miljardia euroa.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on kesästä 2023 lähtien pyrkinyt karsimaan menoja ja tehostamaan julkisia palveluita. Rakenteellisia uudistuksia ja kasvutoimenpiteitä tarvitaan enenevässä määrin leikkausten rinnalle. Vanha sanonta, ”mikään ei muutu, jos kukaan ei suutu”, näyttää pitävän edelleen valitettavan hyvin paikkansa. Talouspoliittisen keskustelun seuraamista ei voi missään mielessä kuvata innostavaksi. Väistämättä on kysyttävä, kuunteleeko kukaan enää toista osapuolta keskustelussa.

Euroopan komission entinen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sanoi pistämättömästi: "Me kaikki tiedämme, mitä pitäisi tehdä, mutta emme tiedä, miten meidät valitaan uudelleen tämän jälkeen." Osaamista ja tietoa on maailmassa enemmän kuin koskaan, miksi emme osaa hyödyntää sitä vaikeiden ratkaisujen tekemiseen ja perustelemiseen?

Turvallisuuden tunteen myyjiä on markkinoilla hyvin vähän. Usein valtaa näyttää saavan se, joka lupaa paluuta menneeseen maailmaan. Helppoheikin kojulle kertyy kuulijoita yhä kasvavasta ihmisjoukosta, joka luottaa menneisyyteen enemmän kuin tulevaisuuteen.

Paljon parjattua suomalaista konsensusyhteiskunta alkaa olla kuitenkin jo päätöksenteossa ikävä, koska nyt näkyvää keskustelua käyvät joka sektorilla vain ääripäät. Globaalien uhkien täyttämässä maailmassa suomalaisten pitäisi kyetä päätöksenteossa enemmän yhteisymmärrykseen, vakauteen ja yhteisöllisyyden tunteeseen. Minä, minä maailma on tullut kaikkialle, mutta kukaan ei voi yksin tehdä oikein mitään vaikuttavaa.

Viime vaaleissa on kaikunut usein lause ”koulutuksesta ei leikata”. Koulutuksella rakennetaan Suomen ja suomalaisten tulevaisuutta. Yhdysvaltojen ex-presidentti Barack Obama onkin osuvasti todennut, että koulutus maksaa paljon, mutta tietämättömyys ja tyhmyys maksavat vielä enemmän.

Päähallituspuolue kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Petteri Orpo kantaa suurinta poliittista vastuuta ikääntyvän Suomen talouden vakauttamisesta ja tehtävä ei ole näissä olosuhteissa helppo. Julkisissa esiintymisissä Orpo korostaa tiukasti, että koulutuksesta ei leikata, eikä olla leikattu. Kun joku nostaa keskusteluun lähes 130 miljoonan euron leikkaukset ammatillisesta koulutuksesta ja aikuiskoulutustuen lakkauttamisen, niin

Orpo toteaa nopeasti, että ammatillisesta koulutuksesta leikattiin vain ”vähän” (A-Talk 21.11.). Kuinka moni vielä muistaa, että Petteri Orpo oli 10 vuotta sitten AMKE ry:n hallituksen jäsen?

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra on ollut talousroolissaan johdonmukainen, kun jaettavaa ei ole, niin sitä ei ole hyvilläkään perusteilla. Nuorisovaaleissa perussuomalaiset näyttävät saavan vielä normaalia kannatustaan suurempia lukemia ja erityisesti ammatillisen koulutuksen parista. Valtiollisissa vaaleissa perussuomalaisten äänestäjäpohja lienee jo aika moninainen, mutta kyllä siellä taustalla on varmasti paljon ammatillista koulutusta. Miten tämä näkyy Riikka Purran puheissa ja teoissa?

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz toimii opetus- ja kulttuuriministeriön päällikkönä ja on vastuussa mm. ammatillisesta koulutuksesta. Kovin näkyvää roolia hän ei ole ainakaan vielä ottanut ammatillisen koulutuksen asioissa, keväällä 2025 siihen olisi uusi mahdollisuus.

Varman toimitusjohtaja Risto Murto nimitettiin syksyllä vetämään Orpon hallituksen työryhmää, joka etsii uusia keinoja Suomen talouskasvun vauhdittamiseksi. Murrolta ilmestyi lokakuussa kirja Miksi Suomi pysähtyi? – Suuntaviittoja uuteen talouskasvuun. Ammatillisen koulutuksen toimijoiden ja vaikuttajien kannattaa varmasti lukea/kuunnella kirja joulun pyhien aikaan. Murron työryhmällä on painoarvoa kevään kehysriihen lähestyessä.  

Suomi tarvitsee osaajia, niin nuoria kuin aikuisia. Hyviä ja vastuullisia työntekijöitä tarvitaan moniin eri tehtäviin. Yritysten osaajatarpeesta noin puolet kohdentuu ammatillisen tutkinnon suorittaneisiin. Oppivelvollisten kouluttamisen lisäksi tarvitsemme aikuiskoulutusta. Moni joutuu aikuisiällä vaihtamaan ammattia syystä tai toisesta. Koulutus ja oppimisvalmiudet tarjoavat tien uuteen ammattiin.

Panostamalla ammatilliseen koulutukseen voimme varmistaa, että työvoima on osaavaa ja valmis kohtaamaan tulevaisuuden moninaiset haasteet. Monet selvitykset osoittavat, että korkeakoulutettujen määrää on Suomessa kasvatettava. Lukioista mennään, toki aika hitaasti, mutta lopulta kattavasti korkea-asteen koulutukseen, määrällistä kasvua voidaan lopulta saada vain ammatillisen väylän kautta. Ammatillisen koulutuksen resursseja turvaamalla voimme varmistaa ja tukea talouden elpymistä ja kasvua.

Valtioneuvoston kehysriihi on 28.-29.4.2025. Oletettavasti pohjaesitykset laaditaan viimeistään kunta- ja aluevaalien (13.4.) jälkeisellä viikolla, mutta mahdollisesti tarvittavat isot poliittiset ratkaisut joudutaan linjaamaan jo ”hiihtokelien aikaan”. 

Kuluvana talvena AMKE ry:llä ja muilla ammatillisen koulutuksen edunvalvontaorganisaatioilla voi olla vain yksi tavoite, lisäleikkausten torjuminen vuodelle 2026. Keskeiset vaikuttamisen kohteet ovat Orpo, Purra, Adlercreutz ja Murto sekä heidän esikuntansa. 

Enää ei ole aikaa pyöriä reuna-alueilla, nyt on todellisten vaikuttamistekojen aika. 

Hyvää ja rauhallista joulun aikaa kaikille sekä menestyksekästä vaikuttamisen vuotta 2025!

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian johtaja ja AMKE ry:n hallituksen jäsen Anssi Tuominen työn ulkopuolella: Minut voi tavata työtehtävien ulkopuolella mökillä ja luonnossa liikkumassa ja aivan erityisesti pysähtymässä. Antiikkihuonekalut ovat kiinnostaneet usein vaivaksi asti.

Takaisin