Mitä on aktiivinen omistajuus?

04.06.2015

Toukokuun alussa voimaan tullut kuntalaki asettaa tiukkoja velvoitteita kuntien omaisuuden hallintaan. Valtuuston tehtävänä on päättää kuntastrategiaan perustuen omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta.  Laki vaatii ottamaan kantaa, missä yhteyksissä kunta on mukana omistajana, sijoittajana ja rahoittajana tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. Lisäksi on linjattava omistuksen tarkoitus, merkitys ja tavoitteet.

Kunnalla on oltava selkeä kanta siitä millaiseen omaisuuteen se pääomansa sitoo ja millaista riskiä kunta on valmis ottamaan. Valtuuston tulee valvoa, että pääoma on tehokkaassa käytössä. Käytännön omistajaohjausta hoitaa kunnanhallitus ja kunnanjohtaja.

Suomalaisten kuntien konsernit ovat erittäin kirjavia ja laajoja. Suurimmilla kaupungeilla saattaa taseessaan olla parikin sataa talousyksikköä tai yhtiötä. Tämän kaltaista yhtiöiden määrää ei näe edes suurimmissa pörssiyhtiöissä. On varsin tyypillistä, että keskikokoisella 50 000 asukkaan kaupungilla on 30–60 konserniyksikköä.

Kun monien kuntien yhtiöt toimivat kilpailuilla markkinoilla, on taitavasti hoidettavan omistajaohjauksen haaste melkoinen. Kuntakonsernin johdossa tarvitaan uudenlaista osaamista, joka pystyy seuraamaan ja arvioimaan eri toimialojen toimintaympäristön muutoksia ja niiden vaikutuksia yhtiöiden ja muiden vastaavien elinten toimintaan ja omaisuusarvojen kehitykseen.

Sipilän hallitusohjelman mukaan ammatillinen koulutus on ison reformin edessä. Tarkoitus on vahvistaa ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä, uudistaa rahoitusta ja rakenteita, huolehtia alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistää koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Samalla rahoituksesta leikataan viidesosa.

Mitä muutoksia ammatillisen koulutuksen järjestäjäkentän rakenteissa tapahtuu, siitä päättävät omistajat. Miten ammatillisen koulutuksen järjestäjiä omistaja ohjaa ja mitä velvoitteita se asettaa, siitä kunta päättää konserniohjeessaan.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjäkenttä on hyvin monimuotoinen: on kuntia, kuntayhtymiä, osakeyhtiöitä, säätiöitä ja yhdistyksiä.  Juridisesta muodosta riippumatta useimpien AMKEn jäsenten taustalla on kunta omistajana tai päätöksentekijänä.

Kunnissa käynnistyviin omistajapoliittisiin keskusteluihin ammatillisen koulutuksen järjestäjien on syytä hyvin valmistautua ja tuoda esille niitä erityisiä edellytyksiä, joilla ammatillisen koulutuksen kyky palvella työelämän tulevia tarpeita varmistetaan. Tärkeätä on aikaansaada rakentava dialogi omistajien kanssa yhdensuuntaisen tahtotilan muodostamisessa ammatillisen koulutuksen kehittämisestä.

Takaisin