Mitä ammatillisen koulutuksen yrittäjyys mahdollisti minulle?

19.04.2017

- Haluaisitteko te lähteä yrittäjiksi?

Syksyisenä sunnuntaipäivänä lokakuussa 2011 olimme kokoontuneet tekemään videotöitä Kainuun ammattiopiston editointitilaan. Monelle pelkästään ajatus sunnuntaina koululla töiden tekemisestä kuulostaa erikoiselta, mutta tuo päivä oli omalla kohdallani juuri se merkittävin tulevaisuuteni kannalta.

Opettajamme käveli tilaan sisään ja kysyi noin kymmeneltä toisen vuoden media-assistenttiopiskelijalta ratkaisevan kysymyksen: haluammeko lähteä yrittäjiksi. Olimme luokkamme kanssa aktiivisia muutenkin ja lähdimme mukaan uusiin asioihin, joten tämä olisi yksi uusi kokeilu lisää. Puolen tunnin miettimisen ja lisäselvityksen jälkeen päätimme osallistua Nuori Yrittäjyys ry:n Vuosi Yrittäjänä –ohjelmaan koko luokan voimin. Olimme toki hyvän tarinan mukaisesti liikenteessä viimeisenä mahdollisena ilmoittautumispäivänä, joten meidän täytyi aloittaa perustamistoimet samantien. Seuraavaksi yritykselle täytyi valita toimitusjohtaja, joka toimisi yhteyshenkilönä ja yrityksen edustajana.

- Kuka teistä haluaisi olla toimitusjohtaja, opettaja kysyi.
Laskin päässäni kolmeen ja katsoin ympärilleni. Kukaan ei nostanut kättään ylös.
Hetken mielijohteesta nostin käteni ylös ja totesin: -Minä.

Arvostin opettajaamme juuri sen vuoksi, sillä hän oli luomassa opiskelijoille mahdollisuuksia ja auttamassa eteenpäin niin luokkana kuin yksilönä kehittymisessä. Hän loi innostusta ja oppimiselle parhaan mahdollisen ympäristön.

Kohtasimme toiminnan alussa kuitenkin myös ongelmia. Osa opettajista ei ollut yhtä innoissaan uunituoreista media-alan NY-yrittäjistä, sillä toimintaa ei ollut siihen mennessä vielä ollut koulutusalallamme. Oli mielestäni ihan älytöntä, että emme esimerkiksi saaneet tehdä asiakkaalle tehtäviä töitä oppituntien aikana. Videotuotannon kurssilla taustalla poltteli asiakkaalle tehtävä projekti, josta saisimme rahaa, mutta kuitenkin osa opettajista halusi mennä omien mieltymyksiensä mukaan. Tämä näkyi myös motivaatiossamme, sillä oikeille asiakkaille tehtävät laskutettavat projektit motivoivat oppimaan huomattavasti enemmän kuin kurssin epärealistiset harjoitustyöt. Kuinka moni opettajista on kysynyt opiskelijoilta itseltään, mitä he haluavat oppia? Omalla kohdallani tietämykseni ja taitoni kehittyivät käytännön tekemisen kautta huomattavasti nopeammin – vastuuta oli enemmän, mutta niin oli myös mahdollisuuksia.

Lähdimme intoa täynnä kohti yrittäjyyttä – ja innokkuus tuotti tuloksia. Olimme vuoden 2012 Uskalla Yrittää –kilpailun voittajia ja edustimme Suomea kesällä 2012 Romanian Bukarestissa Company of the Year –kilpailussa. Tämä sai aikaan itselläni myös kipinän olla luomassa samanlaisia mahdollisuuksia muille opiskelijoille. Opiskelujeni loppuajan kiersin aktiivisesti puhumassa yrittäjyydestä Kainuussa ja pidin työpajoja liikeideoiden kehittämiseen ja osaamisen viemisestä käytäntöön. Vaikka olin itsekin vielä opiskelija, koin merkitykselliseksi olla innostamassa muita opiskelijoita.

En olisi koskaan osannut kuvitella, miten yksi kysymys ja päätös voisi vaikuttaa niin paljon tulevaisuuteeni, mutta niin kävi. Yrittäjyys vei omalla kohdallani mennessään ja toiminkin tällä hetkellä opiskelijayrittäjyyden asiantuntijana valmentaen nykyisiä opiskelijoita yrittäjyyskasvatukseen. Vuosien myötä myös Kainuun ammattiopisto on kokenut uudelleenbrändäyksen: siitä tilanteesta, jossa asiakastöitä ja yrittäjyyttä pidettiin turhana, nyt oppilaitos kantaa nimeä YritysAmis ja opinnot painottuvat vahvasti yrittäjyyskasvatukseen ja työelämätaitoihin.

Yksittäiset opiskelijat pystyvät laittamaan aluilleen siis muutoksen, joka luo mahdollisuuksia tulevaisuudessa lukuisille muille. Muutoksen aloittamiseen tarvitaan aina vain niitä, jotka ottavat ensimmäisen askeleen.

Olenkin nimittänyt itseäni joskus opiskelijayrittäjyyden tienraivaajaksi. Seuraavaksi olenkin lähdössä tekemään samanlaista yrittäjyyskasvatuksen raivaustyötä koko Suomen alueella mitä teimme Kajaanissa.
Tällä kertaa pelikentät ovat vain hieman suuremmat.

Takaisin