Mihin ammatillisen koulutuksen opettajan työaikaa halutaan käyttää?

24.08.2023

Laadukas ammatillinen koulutus edellyttää koulutuksen järjestäjältä riittävää opetus- ja ohjausresurssia. Veto- ja pitovoimaan liittyvien seikkojen lisäksi työnantajan haasteena on suunnitella kokoaikaiselle opettajalle 1500 tunnin tarkoituksenmukainen työkokonaisuus. Ammatillisen koulutuksen vuosityöaikajärjestelmässä kaikki opettajan työtehtävät resursoidaan vuotuisen tuntimäärän kautta. 

Opettajan työajan käytön priorisointia

Opettajan työaikasuunnitelmassa työtehtävät resursoidaan tosiasiallisen ajankäytön mukaan. Työaikaa eri työtehtävät syövät samalla tavalla oli sitten kysymyksessä esimerkiksi opetus- ja ohjaustyö, opetuksen suunnittelu tai hallinnolliset tehtävät.

Esimerkiksi opetuksen ja ohjauksen minimimäärään liittyvä lakimuutos, jonka tarkoituksena on varmistaa opiskelijalle riittävä opetuksen ja ohjauksen määrä, voi syödä opettajan työaikaa hallinnollisten tehtävien lisääntymisellä. Myös opettajarekisterin käyttöönotolla voisi olla samanlaisia vaikutuksia. Tehdyn selvityksen mukaan koulutuksen järjestäjät vastaisivat tietojen tallentamisesta opettajarekisteriin.

Tulisi tarkkaan arvioida seurantakäytäntöjen yms. toimenpiteiden vaikuttavuutta. Saavutetaanko niillä jotain sellaista, että opetukseen ja ohjaukseen liittyvän vuorovaikutuksen sijasta kannattaa esimerkiksi lisääntyneisiin kirjaamiskäytäntöihin rajallista tuntiresurssia käyttää. Tulee mieleen hölmöläisten matonjatkamistarina, jossa mattoa yritettiin pidentää leikkaamalla sitä toisesta päästä ja ompelemalla leikattu palanen toiseen. Lisätyön ostaminen opettajalta ei ratkaisua asiaan tuo, kun huomioidaan taloudelliset ja työsuojelulliset näkökulmat. Kiireellä ja riittämättömyyden tunteella ei laadukasta koulutusta rakenneta. 

Opettajan työajan käyttöä ohjaavia rajoitteita

Virka- ja työehtosopimus voi ohjata työajan suunnittelua ja kohdentamista siten, että se ei välttämättä opiskelijan kannalta ole tarkoituksenmukaista. Myös opettajan kannalta tilanteet voivat olla sellaisia, ettei niistä välttämättä työn merkitys kirkastu. Vuosien 2018-2020 välisenä aikana käyttöönotettu ammatillisen oppilaitoksen opetushenkilöstön vuosityöaikajärjestelmä sisältää vielä vanhoihin sopimuksiin perustuvia siirtymämääräyksiä, jotka eivät ammatillisen koulutuksen lainsäädännön tavoitteita enää nykyisin tue. Työnantajan velvoitteena voi olla suunnitella opettajalle jopa 43 % työaikaa, jonka tekemisen ajan tai paikan opettaja voi itse valita. Kokoaikaisen opettajan 1500 tunnista määrä on merkittävä, keskimäärin 16 tuntia viikossa. Tämä aika voi olla pois opiskelijan opetuksesta ja ohjauksesta, koska työnantaja ei voi suunnitella tuolle ajalle aikaan ja paikkaan sidottua lähiopetusta tai työpaikkaohjausta. 

Kuvaamiini huolen aiheisiin ratkaisun avaimia voisi löytyä hallitusohjelmakirjauksista. Ohjelmaan on kirjattu, että koulutusjärjestelmän kehittämisessä otetaan nykyistä paremmin huomioon tekoälyn ja digitalisaation mahdollisuudet. Digitalisaation mahdollisuuksia hyödynnetään myös hallinnollisen työn vähentämisessä. Myös virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa tulisi tarkastella vielä uudelleen ammatillisen koulutuksen opettajien työaikoihin liittyviä siirtymäsäännöksiä, jotka perustuvat menneeseen aikaan. Nämä keinot tukisivat nykyisen ammatillisen koulutuksen lainsäädännön toteuttamista ja toteutumista tarkoituksenmukaisella tavalla.

Ammatillisen koulutuksen oppimisen ja työelämän uudistamisen avaintekijöitä ovat opettajat ja muu henkilöstö, jotka eri rooleissa kantavat vastuuta opiskelijoiden osaamisen kehittämisestä. Opiskelijalla on oikeus saada eri oppimisympäristöissä sellaista opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisen. Opiskelijoiden oikeus saada opetusta ja ohjausta on vahva ja keskeinen rooli tässä lainsäädännön velvoitteessa on ammatillisen koulutuksen opettajilla.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantaja KT:n opetus- ja sivistystoimen yksikön työmarkkina-asiamies, AMKEn Ammattiosaamisen valiokunnan jäsen Mervi Petäsnoro työn ulkopuolella: Mielelläni mökkeilen Keski-Suomessa Viitasaarella, tutkin sukuhistoriaani ja käyn keikoilla ja konserteissa.

Takaisin