Matkalla työelämän kehittäjäksi

13.04.2015

Ammatillinen koulutus on ensisijaisesti elinkeinopoliittinen työkalu. Sen järjestäjille on toki osoitettu myös muita yhteiskunnallisia tehtäviä. Tarkoituksemme, tehtävämme ja roolimme yhteiskunnallisessa työnjaossa on selkeä.  Toimialarakenteiden murroksessa, digitalisaation uudistaessa niin teollisuutta kuin palveluitakin sekä ammattitaitokäsitteen muuttuessa myös ammatillisen koulutuksen järjestäjiä sekä näiden edustamia osaamisia, prosesseja ja palveluita on kuitenkin uudistettava voimaperäisesti.

Ammatillisen koulutuksen varsinainen tarkoitus, eikä yhteiskunnallinen oikeutus eivät ole siinä, että tuotamme ammatillista osaamista tai sen osoittavia tutkintoja ja sertifikaatteja. Vaikuttavuutemme mitataan ennen kaikkea sen perusteella, miten uusi tieto ja uudet taidot arjen hyötykäyttöön suomalaisilla työpaikoilla ja työssä. Niitä uudistavana, kilpailukykyä ja tuottavuutta kehittävänä voimana. Näkyykö hankittu osaaminen esimerkiksi parempana asiakaspalveluna, virheettömämpinä ja kustannustehokkaampina teollisina prosesseina? Jonain sellaisena, jota eri työyhteisöt ja työnantajat kokevat merkittävänä lisäarvona.

Nykyisessä valtiontalouden tilanteessa ammatillisen koulutuksen volyymi on saavuttanut saturaatiopisteensä ainakin rahoituksen määrällä mitattuna. Koulutuksen järjestäjille OKM:stä myönnettävien valtionosuuksien suunta on lähivuosina vain alaspäin. Jotta pääsisimme taas kasvu-uralle, on meidän osattava tuotteistaa ja kaupallistaa meillä oleva osaaminen uudella tavalla. Selkeän kasvun suunnan muodostavat yritysten ja yhteisöjen henkilöstökoulutusmarkkinat. 

Jokaisen koulutuksen järjestäjän tavoitteellinen rooli, profiilia ja asema henkilöstökoulutusmarkkinoilla tulee määritellä sen omista lähtökohdista. Ottaen huomioon paikallinen elinkeinorakenne, sen yritysten ja yhteisöjen asiakastarpeet, kilpailutilanne sekä järjestäjän omat vahvuudet esim. osaamisaluekohtaisesti. Henkilöstökoulutusmarkkinoilla meidän tulee hyväksyä myös tietynlainen monimutkaisuuden kasvu: asiakassuhteiden hallinnassa, osaamisvaateissa, palveluiden tuotteistamisessa sekä johtamisessa, toiminnanohjauksessa ja sitä tukevissa järjestelmissä.

Mikäli koulutuksen järjestäjä asettaa henkilöstökoulutusmarkkinat kasvustrategiansa keskiöön, vaatii ratkaisu tehokasta muutosjohtajuutta ja -viestintää sekä toimintaedellytysten hankkimista tai edelleen kehittämistä.  Parhaiten muutosmatka alkaa sillä, että asian tärkeydestä sekä asiakastarpeista ja kehitettävistä palveluista kysytään ja keskustellaan seudun elinkeinoelämän ja muiden työnantajien kanssa. Eli toimitaan kuten näyttötutkintojärjestelmässä: otetaan työpaikat keskiöön niin tulevan palvelutoiminnan suunnittelu- kuin toimeenpanovaiheeseenkin. Antoisaa matkaa…

 

Timo Karkola

2. varapuheenjohtaja

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 

Takaisin