Mainettaan parempi amis

13.08.2024

Törmään päivittäin kapeisiin tai jopa virheellisiin käsityksiin ammatillisesta koulutuksesta ja sen opiskelijoista. Käsitysten mukaan ammatillisen koulutuksen opiskelijat ovat nuoria ja heikosti motivoituneita, ja he tarvitsevat opinnoissaan ja tulevassa ammatissaan vain käsiään. Monesti saa myös lukea, että opetuksen laatu on heikkoa ja että kolmannes opetussisällöistä, kuten matematiikka, on ammatillisille opiskelijoille tarpeetonta.

Jokainen ammatillista koulutusta tunteva löytänee edellisestä kappaleesta paikkaansa pitämättömiä yleistyksiä. Itse tartuin ammatillisen koulutuksen nykytodellisuuden selvittämiseen ja kuvaamiseen reformin 2018 innoittamana. Reformin lähestyessä työskentelin ammatillisessa koulutuksessa matematiikan verkko-opettajana. Halusin kehittää reformin tavoitteisiin vastaavan – eli yksilölliset oppimispolut mahdollistavan ja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen soveltuvan – perustutkintojen pakollisen matematiikan ajasta ja paikasta riippumattoman verkko-opinnon. Etsin kehittämisen tueksi tutkimustuloksia, mutta huomasin pian, ettei ammatillinen koulutus ole akateemisen kiinnostuksen kohteena.

Aloin siis itse tehdä töideni ohella ammatillisen koulutuksen (matematiikan) verkko-opetukseen liittyvää tutkimusta, ja väittelin tänä keväänä Itä-Suomen yliopistossa. 

Jo ennen tutkimusprojektia tiesin kokemuksesta, että ammatillisen koulutuksen opiskelija kiinnostuu matemaattis-luonnontieteellisistä aineista, jos opetus on liitetty hänen tulevaan ammattiinsa tai muihin arkipäivän ilmiöihin. Kiinnostusta opintoja kohtaan ruokkivat myös eritasoiset harjoitustehtävät. Kehittämäni matematiikan verkko-opinto sisältääkin runsaasti alakohtaisia sisältöjä ja taitotasopolkuja, ja lisäksi vapaaehtoista kertaus-, lisäharjoitus- ja jatko-opintopolutusta. Opinto soveltuu kaikille kymmenille eri perustutkinnoille, ja eri-ikäisille opiskelijoille – ammatillisen koulutuksen perustutkinto-opiskelijoistahan valtaosa on aikuisia. Opiskelija, jolla on jo tutkinnon kannalta relevanttia pohjaosaamista, pääsee keskittymään puuttuvan osaamisen hankkimiseen. Verkko-opinnon tekniset ja sisällölliset ratkaisut tukevat työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Tavoitteena on, että opiskelija havaitsee työtä tehdessään, miten matematiikan perustaitojen hallitseminen mahdollistaa työstä suoriutumisen. Verkko-opinnon tarkoitus on myös osaltaan mahdollistaa yhteisiin tutkinnon osiin kuuluvan matematiikan osaamisen osoittaminen ammatillisten tutkinnonosien yhteydessä. Kehitetty verkko-opinto on vain yksi esimerkki siitä työstä, mitä ammatillisessa koulutuksessa päivittäin tehdään opiskelijan yksilöllisten oppimispolkujen mahdollistamiseksi ja reformin muihin tavoitteisiin vastaamiseksi.

Tutkimukseni perusteella väitän, että ammatillisen koulutuksen opiskelijat ovat valmiita tekemään työtä oppimisensa eteen. Verkko-opinnon alussa opiskelijoiden oli mahdollista kerrata opinnon kannalta oleellisia matematiikan perustaitoja vapaaehtoisesti tai ensin testata, onko heillä vaadittavat taidot – jos oli, he pääsivät hyppäämään koko kertausmateriaalin yli. Yli 70 % opiskelijoista (N = 298) kertasi matematiikan opinnon aluksi perustaitoja vapaaehtoisesti! Vapaaehtoisia prosenttilaskennan perustilanteisiin liittyviä lisäharjoituksia puolestaan ilmoitti tehneensä lähes puolet opiskelijoista, joille lisäharjoituksia tarjottiin (N = 170).

Virheellisiä käsityksiä ruokitaan osin ammatillisen koulutuksen sisältäkin väittelemällä siitä, tarvitseeko ammatillisen koulutuksen opiskelija mihinkään esimerkiksi matematiikkaa. “Yleissivistävät aineet”, joiden laajuus on 35 osp / 180 osp, kyllä takaavat jatko-opintokelpoisuuden, mutta osaamistavoitteiden perusteella on selvää, että käytännössä niiden päätavoite on edelleen taata opiskelijan arjesta selviäminen. Pidetäänhän ainakin ammatillisen koulutuksen toimijoina huoli siitä, että emme omilla asenteillamme heikennä opiskelijoiden mahdollisuuksia pärjätä nyt ja yhä kiihtyvää vauhtia muuttuvassa työ- ja arkielämässä.

Väitöskirja on ladattavissa osoitteesta: https://erepo.uef.fi/handle/123456789/31525 

FT Sanni Suominen työn ulkopuolella: Työn ulkopuolella nautin perheeni kanssa vietetystä ajasta ja tiukoista maastavetotreeneistä. Tutkimus- ja opiskeluharrastus jatkuu väitöksen jälkeenkin - kiinnostuksen kohteina ovat erityisesti vuorovaikutus ja tekoälypohjaiset ratkaisut verkko-opinnoissa. Kuulun MAOL ry:n ammatilliseen toimikuntaan.

Takaisin