16.10.2017
Nuorten suusta oma jälkikasvu mukaan lukien kuulee huolestuneita kommentteja, että onko heille tulevaisuudessa tarjolla lainkaan työpaikkoja. Tätä mielenmaisemaa ruokkii uutisointi, joka korostaa lakkautettujen tehtaiden ja toimipaikkojen irtisanomisia ja uudelleenjärjestelyjä unohtaen, että uusia työpaikkoja syntyy jatkuvasti tilalle.
Yrityksissä tunnistettuja muutostrendejä on ilmassa ehkä enemmän kuin koskaan. Kehitystarpeet kohdistuvat myyntiosaamiseen, parempaan asiakastarpeiden ymmärtämiseen, verkosto-osaamiseen, monikulttuurisuuteen, sosiaaliseen kyvykkyyteen ja ammatilliseen monitaituruuteen. Teknologian harppausmainen kehitys on tuonut työpaikoille ikäpolvia, joilla on kovin erilaiset tietotekniset valmiudet. Työn riittävyyden ja jatkuvuuden lisäksi yhä vahvemmin esille nousevat kysymykset työn ja liiketoiminnan merkityksellisyydestä, mikä tuo johtamiseen ja esimiestyöhön uusia paineita.
Tässä on riittää haastetta suomalaiselle koulutusjärjestelmälle, yrityksille ja työpaikoille. Ei taida löytyä miltään koulutusasteella tutkintoa, joka kattaisi kaikki edellä mainitut osaamistoiveet. Ammatillisen koulutuksen reformi tulee juuri oikeaan aikaan, sillä se mahdollistaa nopean ja joustavan reagoinnin muuttuviin työelämän tarpeisiin. Avaintekijä on uudenlainen koulutuksen järjestäjien, opettajien ja työnantajien kumppanuus, jossa sisältö ja osaaminen korostuvat muodon kustannuksella.
Ammatit ja työtehtävät muuttuvat. Robotiikka ja tekoäly pitävät huolen siitä, että ne tehtävät ja prosessit, jotka on mahdollista automatisoida, varmasti myös automatisoidaan. Uhanalaisia työtehtäviä ovat esimerkiksi varastotyöntekijä, kassa, kirjanpitäjä, laskuttaja, kaupan esimiehet, suorittavat toimihenkilötehtävät, piirtäjä, HR-asiantuntija sekä monet perinteisen markkinoinnin ja myynnin tehtävät. Näistä moneen reitti kulkee ammatillisen koulutuksen kautta – ja kulkee myös jatkossakin, mutta eri nimikkeillä ja osaamisella kuin nykyisin.
Mutta se tärkein kysymys, riittääkö Suomessa kaikille järkeviä töitä? Kasvun tärkein tekijä on teknologia ja siihen liittyvä tuottavuuden nousu. Tähän saakka uusia työpaikkoja on syntynyt enemmän kuin niitä on poistunut ja niin tapahtuu myös tulevaisuudessa. Enrico Moretti on osoittanut, että yksi uusi korkean osaamisen työpaikka tuottaa viisi uutta työpaikkaa, joista suurin osa syntyy ammattiosaamisen sektorille. Vastaavasti yksi uusi työpaikka perinteisessä teollisuudessa tuo 1,6 uutta työpaikkaa. Nämä kerrannaisvaikutukset yhdistettynä maamme vähäväkisyyteen, maailman parhaaseen koulutusjärjestelmään ja teknologiseen osaamiseen pitävät huolen siitä, että Suomen nuorilla on tekemistä ja tuottavaa työtä tarjolla tulevaisuudessakin.
Markku Lahtinen
projektijohtaja, Helsingin seudun kauppakamari
Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Eteläranta 10
00130 Helsinki