Lopetetaan etsiminen – aloitetaan kouluttaminen

18.06.2018

Yritysten on yhä vaikeampi löytää toivotulla osaamisella ja kokemuksella varustettuja työntekijöitä. Riippumatta siitä haetaanko kokkeja, rakennustyötekijöitä, digiosaamisella varustettua asiantuntijoita tai koodareita, työnhakijoiden osaaminen, koulutus tai kokemus ei vastaa yritysten tarpeita. Ihannetyöntekijöitä ei vain löydy. 

Samanaikaisesti on kuitenkin työnhakijoita, joille ei sopivia tehtäviä tunnu löytyvän. Tietyt ammatit ja tehtävät ovat katoamassa, mutta niissä uransa tehneet työntekijät eivät aina näe omaa ammattiaan auringonlaskun alana, eivätkä panosta osaamisensa päivittämiseen. Heidän näkökulmastaan sitä ihannetyöpaikkaa, eli aikaisemman tyyppistä työtä ei vain löydy.

Eri osapuolten toiminta alkaa erehdyttävästi muistuttaa tosi-tv:n ohjelmaformaatteja. Aina etsitään ihanneratkaisua: unelmaravintolaa, -puutarhaa, -mökkiä,  -kehoa tai vaikkapa unelmakumppania. 

Voisiko yhtenä vaihtoehtona haasteen ratkaisemiseksi toimia nykyisten työntekijöiden kouluttaminen?

Työvoimapulan tavalliset, mutta usein tehottomat vaihtoehdot ovat:   

Yrityksille työvoimapulan ensimmäinen ratkaisuvaihtoehto on houkutella kilpailijoilla työskentelevät ammattilaiset omaan leiriin. Toinen skenaario on siirtää yritystoiminta toiselle paikkakunnalle, jossa helpommin löytyy osaamista. Turhauttavin, mutta ehkä tavallisin toimintatapa, on tyytyä tilanteeseen ja yrittää pärjätä olemassa olevilla resursseilla. Joskus on myös mahdollista hakea ratkaisua rekrytoimalla ulkomailta. 

Kohtaanto-ongelma on ratkaistavissa yritysten omalla koulutuksella. Tv-formaateista on ehkä opittavissa se, että toivottamaltakin näyttävä tilanne on parannettavissa. Yritysten kannattaa nyt vakavasti harkita sekä potentiaalisten työnhakijoiden että yrityksessä jo työskentelevien työntekijöiden kouluttamista omiin tarpeisiinsa. 

Sekä julkisella että yksityisellä puolella löytyy runsaasti toimijoita, jotka auttavat yrityksiä järjestämään koulutusohjelmia.

Hallitus on huhtikuussa 2018 julkisen talouden suunnitelmassaan myöntänyt rahaa yritysten koulutustarpeisiin niille aloille, joilla on pulaa osaajista. Kyseessä on jatko- ja täydennyskoulutukset, kuten muun muassa korkeakoulutetuille asiantuntija- tai erityisasiantuntijatason tehtäviin pyrkiville työnhakijoille kohdistetut F.E.C. – ohjelmat. 

Esimerkiksi Uudenmaan alueella vuosina 2006–2016 järjestetyissä RekryKoulutuksissa työllistyneiden keskiarvo on ollut peräti 88 prosenttia osallistujista. 

Yritykset voivat myös tehdä yhteistyötä suoraan koulutusorganisaatioiden kanssa. Metallimestarikoulutus on siitä hyvä esimerkki. Sen tavoitteena on saada metallialalle lisää yritysten osaamistarpeita vastaavaa koulutettua henkilökuntaa ja koulutuksessa mukana olevat yritykset pääsevät myös aktiivisesti osallistumaan koulutuksen sisällön suunnitteluun. 

Nyt kannattaa ajatella yrityksessä jo työskentelevien sekä tulevien työntekijöiden innostusta ja halukkuutta oppia uutta ja lähteä valmentamaan heistä osaajia. 

Se saattaa yrityksen näkökulmasta tuntua työläältä, aivan kuten unelmapainon tai –kehon saavuttaminenkin on työlästä. Mutta ponnistusten tuloksena yritykselle voi tarjoutua aivan uudenlainen mahdollisuus kehittyä ja kasvaa. Ja sitähän yritykset tavallisesti tavoittelevat. 

Takaisin