Liikettä niveliin ja valmiina valintoihin – montako väylää korkea-asteelle?

05.12.2016

Ammatillisen koulutuksen tuottama jatko-opintokelpoisuus korkeakouluihin tunnetaan huonosti, vaikka väylä on käytännöllinen. Ammatin hankkineella uudella opiskelijalla on usein työkokemusta ja kosketus alansa työelämään.

Korkeakoulukelpoisuus ei yksin takaa korkeakouluvalmiuksia. Myös matemaattisia taitoja ja kielten hallintaa sekä monipuolisia äidinkielen taitoja kaipaillaan ammatillista väylää tulevilta. Tosin selvitysten perusteella samoja puutteita näyttää olevan lukioväylääkin korkea-asteelle jatkavilla. Ammatillisessa perustutkinnossa opiskelija voi parantaa valmiuksiaan valitsemalla yhteisiä tutkinnon osia akateemisesti painottaen tai lukio-opintoja valiten.

Oulun seudun ammattiopisto on ihan hyvän kokoinen ”lukio” – noin 500 ammattilukio-opiskelijaa ja 80–100 ylioppilastutkintoa vuosittain, toteutettuna hyvässä yhteistyössä paikallisten lukioiden kanssa. Mutta - ammatillinen tutkinto antaa kelpoisuuden ja halu korkea-asteelle voi tulla vasta vuosien päästä ammatillisen tutkinnon jälkeen. Tarvitaan myös toinen mahdollisuus.

Yhdessä oppiminen toimii ohjauksen osana ja opiskeluvalmiuksien kehittäjänä. Osassa tutkintoja yhteistyö OSAOn ja Oamkin opiskelijoiden opintojen toteutuksen osalta toimii: Vastuuta ottamalla opit – harjoittelun ohjausmenetelmä sosiaali- ja terveysalalla, amk-opiskelijoiden harjoittelujaksot ammattiopiston oppimisympäristöissä, yhteisten oppimisympäristöjen rakentaminen ja yhteiskäyttö sekä osin yhteiset kampukset.  Näin korkea-asteen opiskelu tulee tutuksi ammatillisen tutkinnon opiskelijalle ja työelämän monialaiset käytännöt lähelle jo opiskeluaikana. Oulun Innovaatioallianssin kautta voisi löytyä lisää yhteistyömahdollisuuksia.

Ammatillisen opiskelijan korkeakoulukelpoisuus tarkoittaa myös sitä, että hänellä on mahdollista oikeasti tulla valituksi korkea-asteelle ilman kohtuuttomia ponnisteluja ja yhdenvertaisesti lukioväylää tulevien kanssa. Ammatillisen koulutuksen todistusarvosanoja ei hyödynnetä korkeakoulujen valinnoissa juuri lainkaan ja ammatillista väylää tulevat valitaan usein pelkän pääsy- ja soveltuvuuskokeen perusteella.

Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden järjestämisessä on paljon ongelmia. Niiden järjestäminen maksaa ja niihin valmistautuminen maksaa, ainakin vaivaa ja varmasti aikaa. Pääsy- ja soveltuvuuskokeet ovat kuitenkin kohtuullisen tasavertainen tapa mitata soveltuvuutta tai laittaa hakijoita järjestykseen silloin, kun hakijat tulevat erilaisista lähtökohdista. Oulun ammattikorkeakoulu on kiintiöinyt vuodelle 2017 ammatillista väylää tuleville 30 % aloituspaikoista.

Entä sitten ammatillista väylää tulevien osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen korkea-asteella? Kariutuuko opiskelijan polku kyllästymiseen, kun ensimmäinen vuosi tahkotaan samoja perusasioita kuin ammattikoulussa? Onneksi useilla aloilla on jo selkeät mallit aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamiseksi. Ainakin ammattikorkeakoulussa osaamisensa voi osoittaa todistusten lisäksi esimerkiksi tenttimällä ja joillakin aloilla ammatillista väylää tulevat hyppäävät yli ensimmäisen vuoden opinnot. Oulussa olemme tunnistaneet ainakin yhden asian, joka varmasti on yhteistä niin ammattiopiston, ammattikorkeakoulun kuin yliopistonkin opiskelijoille: työelämätaidot ja työhyvinvointi. Tätä osaa kehitämme oululaisen kolmikon - OSAO, Oamk, OY - voimin Turun yliopiston koordinoimassa Valmiina työelämään – projektissa.

Muuttuvassa työelämässä osaamisen rooli korostuu entisestään, työnteon muodot monipuolistuvat ja yksilöllisten ratkaisujen kysyntä kasvaa. Keskeisin opiskelijavalintaan liittyvä haaste on valintaperusteiden selkeyttäminen ja ennen kaikkea pääsyvaatimusten ja valintakoekäytänteiden yhtenäistäminen. Valintamenettelyissä on huomioitava kaikki kelpoiset hakijat ja oltava menettelyt kaikkien kelpoisten hakijoiden keskinäiseen vertailuun.

Takaisin