Kyvyt käyttöön - muuttuva työelämä haastaa uudistumaan

16.05.2018

Työurallani aikuiskoulutuksen parissa olen ollut mukana lukuisissa kehittämistyöryhmissä  ja kehittämishankkeissa. Kehittämistyö on ollut antoisaa erityisesti silloin, kun tavoitteet kehittämistyölle on pystytty asettamaan selkeiksi ja toteuttamiskelpoisiksi. Tulosten on pitänyt olla myös mitattavissa.

Alallamme aikuiskoulutuksessa  on koettu lukuisia uudistuksia. Uudistuksista on vääjäämättä seurannut kehittämistyötä, uuden luomista tai vähintäänkin tietojen päivittämistä. Tahti on muuttunut yhä nopeammaksi ja kehittämistä ei toteuteta enää jonain tiettyinä ajanjaksoina vaan se on jatkuva prosessi, josta on vaikea  - oikeastaan lähes mahdotonta hypätä pois.

Muistaako kukaan enää, milloin ryhdyttiin käyttämään sanaa digiloikka? Digiloikkia ovat ottaneet nopeimmat, me mukaan lukien, jo pidempään usean vuoden ajan. Nyt sekin termi maistuu vanhalta ja kuluneelta. Onko digitalisaatiosta tullut meille jo arkipäivää? Olemmeko saavuttaneet sen, mitä sillä tavoittelimme?

Työelämä uudistuu nopeaan tahtiin - nopeampaan kuin työntekijöiden osaaminen uudistuu. Millä keinoin osaamisvajetta voitaisiin paikata nopeammin? Riittääkö ihminen vai tarvitaanko enenevässä määrin teknologiaa avuksi? Missä mennään automaation ja robotiikan hyödyntämisessä? Tekoälyn kerrotaan vaanivan meitä nurkan takana. Osassa työpaikkoja se onkin jo läheisin työkaveri. Emme vain aina huomaa sen läsnäoloa - ovelaa vai mitä?

Työelämän muutosten vaikutuksia koskeva pohdintani sai alun uudistuksen kohteena olevan liiketoiminnan perustutkinnon tuotekehitystyöpajan ennakkotehtävästä. Sain kutsun tuotekehitystyöpajaan ja ennakkotehtävänä  pitäisi  kuvailla  koulutusohjelman ihanneasiakas. Koen vahvaa tarvetta muuntautua tulevaisuustutkijaksi, sillä haaste vaikuttaa vaikealta. Huomaan kuinka paljon vaikeampaa on kuvailla ihanneasiakas tänään kuin vaikka viisi vuotta sitten. Onko tehtävä mahdoton? Nyt mieleni täyttävät lähinnä ajatukset siitä, mitä työntekijältä odotetaan ammatista tai työtehtävästä riippumatta tulevaisuudessa.

Tilaa on hyvälle tyypille. Tyyppi saa olla mies tai nainen - nuori tai ikääntynyt. Hän suhtautuu avoimesti tulevaisuuden haasteisiin. Hän pyrkii pitämään huolen omasta asiantuntijuudestaan ja on sinut modernin teknologian kanssa. Tämä tyyppi ottaa ja antaa kyvykkyytensä työelämän käyttöön sovitulla tavalla: kokoaikaisesti, osa-aikaisesti, etätyöntekijänä, yrittäjänä, kevytyrittäjänä jne. Mahdollisuuksia on lukuisia. Hän on riittävässä määrin sosiaalinen, mutta kykenee työskentelemään yksinäänkin. Hän osaa asettaa tavoitteita ja pyrkii niihin määrätietoisesti. Hän on yhteistyökykyinen tiimipelaaja, joka tuntee vastuunsa.

Tuossa lienee tuleva vastaukseni tuotekehitystyöpajan ennakkotehtävään. Näitähän mekin etsimme asiakkaiksemme - hyviä tyyppejä. Tehtävämme aikuiskouluttajana on auttaa motivoituneita  aikuisia saamaan parhaat kyvyt esiin itsestään ja työelämän käyttöön. Keinoinamme ovat koulutus ja yksilöllinen ohjaus. Muuttuva työelämä haastaa meitäkin jatkuvasti kehittämään toimintatapojamme ja hyödyntämään entistä monipuolisemmin uutta teknologiaa ja uusia oppimisympäristöjä. 

Ammatillisen koulutuksen iso reformi käynnistyi vuoden vaihteessa. Valmistautumisemme alkoi hyvissä ajoin reformin vaatimiin muutoksiin omassa toiminnassamme. Kehittämistyömme ensimmäiset  tulokset näkyvät   meillä tavassamme toteuttaa mm ammatillista peruskoulutusta. Haluamme pysyä askelen pari edellä muita toimijoita ja se toivottavasti näkyy tavassamme toimia.

Äskettäin Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi selvityksen, jonka mukaan Suomessa on seuraavan kymmenen vuoden aikana uudelleenkoulutettava miljoona suomalaista vastaamaan jatkuvassa muutoksessa olevan työelämän haasteisiin. Haasteita, kehittämistyöryhmiä ja kehittämiskohteita on tiedossa siis jatkossakin. Nyt jään innolla odottelemaan liiketoiminnan perustutkinnon  tuotekehitystyöpajan työskentelyä ja työskentelyn tuloksia.

Takaisin