Koulutustason nousu vai osaamisen kasvu?

14.08.2023

Yhä suurempi osa ylioppilaista ja ammatillisen perustutkinnon suorittaneista halutaan korkeakoulutukseen. Tätä perustellaan muun muassa tietotyön määrän lisääntymisellä sekä työelämän teknologistumisella. Tarvitaan yhtä enemmän tieteellisen tiedon ja soveltavan osaamisen yhdistämistä. Pohjalla on myös ajatus siitä, että mitä korkeampi yleinen koulutustaso on, sitä paremmin yhteiskunta voi. Onkin tärkeää, että myös ammatillisen koulutuksen väylät korkea-asteen opintoihin ovat vetovoimaisia.

Koulutuspoliittisessa keskustelussa käsite koulutustason nousu on yksipuolistunut käsittämään korkeakoulutuksen. Korkeakouluväylän rinnalla koulutustason nostoa on ammattitaidon kehittäminen ammatti- ja erikoisammattitutkintojen avulla.

Myös keskustelu siitä, kumpi on oleellisempaa, osaamisen kasvu vai koulutustason nousu, on jäänyt vähäiseksi.

Lähes kolmekymmentä vuotta sitten kehitetty järjestelmä hankitun osaamisen tunnustamisesta näyttöjen avulla tutkinnoksi, eli näyttötutkintojärjestelmä, on nerokas. Siihen sisältyy mahdollisuus ammattiosaamisen kehittämiseen ammattiosaajasta oman alansa mestariksi. Tätä jatkuvaan oppimiseen perustuvaa mahdollisuutta nostaa omaa osaamis- ja koulutustasoa tulee kehittää, ei romuttaa.

Viimeaikaisessa keskustelussa on nostettu esiin muun muassa se, että ammatti- tai erikoisammattitukinnon tuottama palkkahyöty on matala verrattuna korkeakoulututkintoon. Tästä yhtenä johtopäätöksenä on ollut, että väylää ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin tulee kaventaa, jopa rajoittaa erityisesti korkeakoulutetuilta.

Keskustelussa on unohtunut työelämän osaamis- ja osaajatarpeet, sekä yksilöiden kokemus esimerkiksi kyvykkyydestä selvitä paremmin omassa työssä.  

Emmekö tarvitse enää esimerkiksi leipurimestareita, maalarimestareita, sähköasennusmestareita tai 51 muun erikoisammattitutkinnon ammattinimikkeen suorittaneita huippuosaajia?

Sairaalan korkeakoulutetulla osastonhoitajalla on työn organisointi- ja esihenkilövastuu suuresta joukosta terveydenhoidon ammattilaisia. Hän kokee tarvitsevansa lisää esihenkilö- ja johtamisosaamista selviytyäkseen paremmin työstään. Palkka hänellä ei lisäkoulutuksesta parane. Hän katsoo eri korkeakoulutoimijoiden tarjoamien MBA-tutkintojen hintoja. Ne vaihtelevat 17 000 ja 60 000 euron välillä.  Ammatillisena koulutuksena työn ohessa ja omaa työtä kehittäen suoritettavan johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisamattitutkinnon hinnaksi muodostuu joitain satoja euroja. Hänelle ei synny tulonmenetyksiä eikä sijaisjärjestelyitä tarvita. Hän päättää valita erikoisammattitutkinnon. Pitäisikö yhteiskunnan estää tämä valinta? 

Pienyrittäjien suosituin väylä liiketoimintaosaamisen kehittämiseen on yrittäjän oppisopimuskoulutuksena suoritettavan yrittäjän ammattitutkinnon tai johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitukinnon suorittaminen. Oppisopimuksessa hän saa kokeneen sparraajan tuekseen. Koulutustaso ei kuitenkaan hänellä nouse. Kyselyiden mukaan yrittäjät kokevat yrittäjyysosaamisensa kasvaneen koulutuksen myötä.

Ammatillinen koulutus kehittyy jatkuvasti ja se reagoi yhteiskunnan muutoksiin nopeasti. Esimerkiksi tutkinnon osien hyödyntäminen on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Tällä hallituskaudella ammatilliseen koulutukseen kohdistuu paljon kehittämispaineita. Tärkeää on pitää edelleen kiinni siitä, että kehittämisessä ovat opetushallinnon lisäksi mukana koulutuksen järjestäjät, opiskelijat, elinkeinoelämä ja työntekijät. Pitää säilyttää se, mikä toimii ja uudista se mikä kehittämistä vaatii. 
 

Takaisin