Koulutusta yritysten, ei hallinnon tarpeisiin

14.08.2015

Asiakkaiden tarpeiden ja heille suunnattavien palveluiden tulee olla etusijalla, kun koulutusta uudistetaan. Hallinto on toissijaista, koska se ei itsessään takaa palveluita. Tämä on pidettävä mielessä, kun ammatillista koulutusta kootaan opetus- ja kulttuuriministeriön alla yhdeksi kokonaisuudeksi. Mukaan on ilmeisesti tulossa myös työvoimakoulutus, josta nykyisin vastaa työ- ja elinkeinoministeriö.

Ammatillisen koulutuksen kaikista opiskelijoista yli puolet on aikuisia ja yleensä joko töissä tai yrittäjinä. Ammatillinen koulutus on paljon muutakin kuin peruskoulun jatke tai tapa ehkäistä syrjäytymistä. Sen monimuotoisuus unohtuu liian usein.

Merkittävä osa ammatillisesta koulutuksesta – työvoimakoulutus mukaan lukien – on suunnattu työnantajien tarpeisiin henkilöstön kehittämisen ja rekrytoinnin tueksi. Tämä on ollut ammatillisen koulutuksen vahvuus, eikä sitä saa tuhota hallinnollisin uudistuksin.

Uudistuksessa on turvattava koulutus, joka reagoi nopeasti ja joustavasti myös täsmällisiin työvoimatarpeisiin. Toiseksi Suomi tarvitsee koulutusjärjestelmän, joka palvelee irtisanomisten yhteydessä muutosturvan tarpeisiin. Näihin tarpeisiin ei vastata yhteishakua kehittämällä.

Hallitusohjelmassa linjatun ammatillisen koulutuksen reformin lähtökohdaksi onkin otettava asiakasnäkökulma.

Ammatillisen koulutuksen asiakkaita ovat yritykset ja työnantajat sekä yksittäiset ihmiset ja heidän perheensä. Yritykset ovat varsinaisia asiakkaita silloin, kun ne kouluttavat nykyistä ja rekrytoitavaa henkilöstöään oppisopimuksella tai yhteishankintakoulutuksen tuella. Jälkimmäistä käytetään erityisesti, kun mikään olemassa oleva tutkinto ei vastaa tarvittavaa osaamista. Uudet ja uudenlaiset työpaikat syntyvät pääosin pk- ja mikroyrityksiin, joita ammatillisen koulutuksen on tuettava.

Takaisin