Koulutus turvaa Suomen kilpailukyvyn

07.03.2018

Suomen talous on kääntynyt nopeaan nousuun. Nousu ei kuitenkaan kanna jos kilpailukyvyn peruselementistä, osaamisesta, ei pidetä huolta. Osaamisen ja kilpailukyvyn yhteys on laajasti tunnistettu ja tunnustettu. Nyt tarvitaan panostuksia, jotta tämä ymmärrys näkyy myös käytännön tekoina.

Kilpailukyvyn vahvistamiseksi koko koulutusketjun on oltava kunnossa. Tämä tarkoittaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ohella myös ammatillisen osaamisen pitämistä jatkuvasti kansainvälisellä huipputasolla.

Osaaminen ja erityisesti ammatillinen koulutus tulee olemaan avainasemassa, kun Suomen talouden rakenteita uudistetaan. Korkeatasoinen tutkimus ei yksin riitä. Monilla Suomen tulevaisuudelle tärkeillä toimialoilla, kuten luonnonvara- ja ympäristöaloilla suuri osa opiskelijoista suorittaa ammatillista perustutkintoa. 

Suomessa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että viennin avulla Suomen talous voi lähteä hyvinvointia turvaavaan kasvuun. Tekoäly tulee muuttamaan kaikkien työtehtäviä ja vaatii kaikilta uudenlaista osaamista. Globaalien arvoketjujen murros koskettaa kaikkia työtehtäviä kaikilla toimialoilla.

Kansainvälisillä markkinoilla kilpailevat yritykset tarvitsevat korkean tason osaajia kaikilla tasoilla ja kaikkiin tehtäviin. Korkeatasoisen tutkimuksen ja tuotekehittelyn ohella tarvitaan ammattiosaajia myös tuotantoon, huoltoon ja muihin palveluihin. 

Korkea ammatillinen osaaminen nostaa luonnollisesti myös kotimarkkinoilla toimivien yritysten ja julkisen sektorin tuottavuutta. 

Suomen eri alueiden tarpeet on kyettävä ottamaan huomioon koulutuksessa. Koulutustarpeiden alueellinen ennakointi on tärkeää, jotta koulutustarjonta voidaan nykyistä ketterämmin ohjata kysynnän mukaan. Tämä on uusien maakuntien yksi keskeisiä tehtäviä.

Työtehtävien nopeasti muuttuessa tehokas aikuiskoulutus turvaa Suomen kilpailukykyä. Työelämän nopeat muutokset edellyttävät koko työuran kestävää osaamisen uudistamista ja työntekijöiden osaamista on vahvistettava työuran eri vaiheissa.

Suomella ei ole varaa hukata resursseja. Liian suuri osa nuorista on työelämän, yleissivistävän tai ammatillisen koulutuksen ulkopuolella. Tätä kilpailuetua Suomen ei kannata antaa muille maille.

Takaisin