Kokonaisarkkitehtuuri ja tiedolla johtaminen tukemassa koulutuksen vaikuttavuutta

19.11.2024

Viime vuosina niin ammatillisessa koulutuksessa kuin yrityselämässä ylipäätään ollaan ”hypetetty” niin tiedolla johtamista, analytiikkaa, kokonaisarkkitehtuuria kuin monia muita digikehittämisen teemoja. ”Hypetys” jatkuu, mutta samalla monet organisaatiot ovat alkaneet myös käytännössä pohtimaan miten ja millä aikataululla otamme näitä uusia toimintatapoja käyttöön ja miten koko organisaatiotasolla opimme ja alamme aidosti myös käyttämään niitä.

Niin kuin olemme oppineet, digipalveluiden käyttöönotto ei tapahdu sormia napsauttamalla tai pelkällä rehtorin tai it-asiantuntijan innolla. Esimerkiksi tiedolla johtamisen perusedellytyksiä ovat mm., että a) organisaatiossa on yhteisesti sovittu strategiset painopisteet, b) kerätty tieto on luotettavaa ja c) organisaatiossa pidetään fokus kirkkaana sekä tehdään kehittämisideoita ja päätöksiä perustuen strategisesti keskeisiin tietoihin ja tuloksiin.

Johtamisessa on tärkeää huomioida, niin asioiden johtaminen (mitä johdetaan) kuin ihmisten johtaminen (miten johdetaan). Toiminnan kehittämisen ja työntekijöiden sitouttamisen kannalta on tärkeää miettiä miten koko henkilöstö voi vaikuttaa strategisten painopisteiden parantamiseen. Tähän voi auttaa, jos strategisia painopisteitä pilkotaan pienempiin kokonaisuuksiin. Yhtenä hyvänä työkaluna on kokonaisarkkitehtuuriajattelu ja keskeisten palveluiden, prosessien ja niiden omistajuuksien määrittely. Tällä tavalla voimme pilkkoa strategisen painopisteen osa-alueen vaikka tiimin vastuualueeksi. Silloin meillä on mahdollisuus lisätä yksilön kokemusta päästä vaikuttamaan strategisen painopisteen kehittämiseen. Samalla voimme tuoda tiedolla johtamisen osaksi koko organisaation toimintaa, kun eri palveluiden omistajien tiimeineen antaa miettiä palvelulleen relevantit mittarit, joilla voi arvioida palvelun onnistumista.

Mittareiden pohtiminen ja valinta ei ole helppoa vaan vaatii innovatiivista tiimityötä. Toisaalta tiimin ja henkilöstön osallistaminen siihen miten arvioidaan kyseisen oman palvelun onnistumista antaa tiimille tärkeän mahdollisuuden vaikuttaa omaan työhön.

Tulevassa uudessa rahoitusjärjestelmässä toteumiin perustuvan laskennallisen perusrahoituksen rahoitusosuudet muodostuisivat toteutuneista opiskelijavuosista, joiden osuus olisi 50 %, suoritetuista tutkinnon osista ja tutkinnoista, joiden osuus olisi 30 %, valmistuneiden työllistymisestä ja jatko-opiskelusta, joiden osuus olisi 18 %, sekä opiskelijapalautteesta ja työelämäpalautteesta, joiden osuus olisi yhteensä 2 %. 

Kokonaisarkkitehtuurin oppijan palveluiden näkökulmasta jokaiseen näistä rahoitusjärjestelmän mittarituloksista vaikuttaa varmasti monet palvelut kuten Koulutukseen valinta, Henkilökohtaistaminen, Opetus ja ohjaus eri oppimisympäristöissä, Osaamisen arviointi ja todentaminen, Ohjaus, Oppimisen tuki, Opiskeluhuolto ja hyvinvointi, Opintojen päättäminen, Työelämään, jatko-opintoihin tai palveluun ohjaus. Siksi on tärkeää, että kehittämistyötä tehdään kokonaisvaltaisesti seuraten eri palveluiden onnistumista omissa tehtäväkentissään ja kehittäen toimintaa nämä osa-alueet ja kokonaisuus huomioiden.

Keskeinen osa pedagogista johtamista on näiden yllä kuvattujen palveluiden johtaminen. Se tarkoittaa palveluiden onnistumisen arviointia ja kehittämistä siten, että ne perustuvat tietoon ja tuloksiin. Oppijan palveluiden osa-alueet antavat hyvän, pilkotun viitekehyksen onnistumisen arvioinnille ja toiminnan kehittämiselle kohti parempaa koulutuksen vaikuttavuutta.

Lisätietoja kokonaisarkkitehtuurista: Palvelut - KARKKI - Kokonaisarkkitehtuuria ammatilliseen koulutukseen - Eduuni-wiki

AMKEn koulutuksen digitalisaatioverkoston puheenjohtaja, Mercuria kauppaoppilaitos Oy:n apulaisrehtori Markus Oedewald työn ulkopuolella: Vapaa-ajallakin innokas oppimisen tutkija ja oppija omien mehiläisten parissa, ratsastuksessa, puusepän töissä ja kotitarveviljelijänä.

Takaisin