Kohti jatkuvan oppimisen markkinoita

12.11.2024

Suomalainen, tasa-arvoisena nähty koulutusjärjestelmä on pitkään nojannut julkisesti hallinnoituun ja rahoitettuun koulutustarjontaan. Maksuttomalla koulutuksella on pystytty tarjoamaan kaikille yhtäläiset mahdollisuudet kehittää omaa osaamistaan ja yhteisellä koordinaatiolla varmistamaan, että osaajia on siellä, missä heille on tarvetta. 

Kuva on muuttunut kuitenkin mutkikkaammaksi jatkuvan oppimisen tarpeen kasvun myötä. Työelämä kaipaa yhä enemmän uudistuvaa osaamista, eikä uusiin työtehtäviin noin vain hypätä ilman asianmukaista koulutusta. Suomessa yhtälöä on pyritty ratkomaan mahdollistamalla uusien tutkintojen suorittaminen rajatta sekä esimerkiksi aikuiskoulutustuella, mutta käytännössä nämä ovat ruokkineet koulutusmahdollisuuksien kasautumista heille, joilla on jo muutenkin parhaat edellytykset menestyä työmarkkinoilla. Samalla joka kuudes työikäinen on kokonaan ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa, ja yhä useammalla on puutteita perustaidoissa.  

Kauppakamareiden osaajakyselyn perusteella yritysten suurin huoli ammatillisessa koulutuksessa kytkeytyykin juuri nuorten perustaitoihin, työelämäosaamiseen ja työkykyyn. Yritykset toivoisivat, että nuorilta uskallettaisiin jo koulun penkillä vaatia enemmän ja että läsnäoloa edellyttävää lähiopetusta olisi riittävästi. Tämä tietysti edellyttää oppilaitoksilta paitsi resurssia, myös uusia strategioita toimia niiden nuorten kanssa, joilla opiskelukyky on hyvin heikko. 

Erityisesti viime vuosina ammatilliset oppilaitokset ovat pystyneet onnistuneesti kehittämään elinkeinoelämän tarpeisiin suuntautuvaa jatkuvaa oppimista, mikä on auttanut yrityksiä osaamisen murroksen edessä melko turbulentteina aikoina. Tarjonta on kasvanut, opiskelijamäärät lisääntyneet, vuoropuhelu oppilaitosten ja yritysten kanssa parantunut.  

Nyt julkista rahoitusta leikataan juuri jatkuvaan oppimiseen suuntautuen. Hallitus on katsonut, että niukkenevat julkiset varat olisi viisainta käyttää erityisesti koulutustasoa nostavaan koulutukseen, mutta samalla on jäänyt ratkaisematta, miten jatkuva oppiminen tulisi jatkossa hoitaa.  

Suunnan pitäisi ehdottomasti olla pienemmissä osaamiskokonaisuuksissa ja joustavammissa urasiirtymissä. Myös erikoisammattitutkintojen pitäisi toimia reittinä alempaan korkeakoulututkintoon. Yritysten ja yksilöiden oma vastuu jatkuvasta oppimisesta myös rahoittajana kasvaa. 

Haasteena on, että samalla kun julkista rahaa vähennetään, ei ole avattu reittejä yksityiselle rahalle paikkaamaan. On esimerkiksi aika kummallista, että korkeakouluilla on jo pitkään ollut mahdollisuus järjestää avointa korkeakouluopetusta, mutta ammatilliselle puolelle tätä mahdollisuutta ei ole suotu. Tilauskoulutuskin on rajattu tutkintojen osalta vain EU/ETA-maiden ulkopuolelle tuotettavaksi eikä lukukausimaksuja ole voitu periä. Valmennuksia voi ostaa, mutta tutkintoja saa ilmaiseksi riippumatta siitä, kellä niille olisi suurin tarve. 

Julkista rahaa jatkuvaan oppimiseen tarvitaan jatkossakin, jottei siitä tulisi vaan harvojen etuoikeus. Pienten yrityksen edellytykset hankkia ja ostaa koulutusta ovat rajalliset, eikä työttömän henkilön voi olettaa ostavan itselleen tuhansien eurojen koulutuskokonaisuutta. Mutta jos oppilaitos tarjoaa hyvin räätälöityä koulutusta yritysten tarpeisiin, tulisi voida kehittää malleja, joissa julkinen ja yksityinen jakavat rahoitusvastuuta. Yksi malli tähän voisi olla esimerkiksi alueelliset toimialapoolit, jotka koordinoisivat jatkuvan oppimisen hankintaa, tarjontaa ja rahoitusta alueellisena yhteistyönä ja neuvottelisivat rahoituksesta oppilaitoksen, te-alueen ja yritysten kesken. Tällä voitaisiin luoda jatkuvan oppimisen markkinaa, joka kannustaa kilpailemaan laadulla, asiakaslähtöisyydellä ja ketteryydellä, eri intressitahojen tarpeet huomioiden. 

Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen työn ulkopuolella: Vapaa-ajalla Suvin elämään kuuluu kaoottista mutta onnellista pikkulapsiperhearkea, mökin rakennusprojektin viimeistelyä ja kuntapolitiikkaa Helsingissä. Suvi tykkää fillaroida sähköllä, fiilistellä uusia kasvisruokia, seikkailla luonnossa lasten kanssa ja nauttia elämästä viinin ja ystävien parissa. 

Takaisin