Kohti eduskuntavaaleja – lupauksia, toiveita ja toimenpiteitä

27.01.2023

Aikaa eduskuntavaaleihin on noin kaksi kuukautta. Medioissa politikoidaan ja some täyttyy mielipidekirjoituksista. Twitterissä kiistellään ja kritisoidaan, välillä turhan kovin panoksin ja asiattomasti. Puolueet esittävät leikkaus-, säästö- ja lisäyskohteitaan ja me ammatillisen koulutuksen toimijat seuraamme huolestuneina sitä, kuinka koulutusta ja erityisesti ammatillista koulutusta arvotetaan. 

Paneelien ja kyselyjen perusteella sekä eduskunta- että oppositiopuolueet ovat nyt ennen vaaleja harvinaisen samaa mieltä siitä, että koulutuksesta ei tulisi leikata. Eniten panostuksia halutaan varhaiskasvatukseen sekä perusopetukseen, joka on oikein – perusta tulee olla kunnossa, että jatko-opinnot sujuvat. Jatko-opintotarjonnassa tulee kuitenkin arvottaa toisen asteen koulutuksista sekä ammatillista että lukiota yhdenvertaisina. Molemmilla koulutusmuodoilla on tärkeä sivistystehtävä ja ammatillisella lisäksi yhteiskunnallinen tehtävä vastata osaajapulaan. 

Ammatillinen koulutuksen monimuotoisuus tuntuu olevan osalle kansanedustajista ja edustajaehdokkaista vielä tuntematonta aluetta. Rahoitusleikkaukset, ammatillisen koulutuksen uudistus ja nykyisen hallituksen toimet rahoituksen lisäämiseksi ovat olleet esillä. Työvoima- ja osaajapulan syitä etsitään sekä opettajien uupumuksesta uutisoidaan. Mutta syvempää ymmärrystä siitä, mitä kaikkea ammatillinen koulutus voi olla, millaisia onnistumistarinoita ja haasteita koulutuksessa kohdataan tai miten rahoitusta lasketaan, on harvalla. Mielikuva voi olla aivan väärä yksittäisen tutuntutun kertoman tai lehtijuttujen perusteella.

Olemme onneksi päässeet muutamissa tilaisuuksissa avaamaan ammatillisen koulutuksen tilaa ja tavoitteita joillekin nykyisille ja mahdollisesti tuleville päättäjille sekä OAJ:n että sidosryhmien näkökulmasta. Useat tavoitteistamme ovat samansuuntaisia, mikä kertoo ammatillisen koulutuksen toimijoiden hyvästä yhteisymmärryksestä ja yhteistyöstä.

Esitän tässä kolme toivomusta tulevalle hallituskaudelle (kuten saduissa tapaa olla) ammatilliseen koulutukseen liittyen.  

Toivon, että ammatillinen koulutuspolku (ammatillisesta ammattikorkeakouluun) tunnustettaisiin vihdoinkin yhtä vahvaksi ja houkuttelevaksi vaihtoehdoksi kuin lukio-yliopistopolku. Työllistymisen ja osaamisen näkökulmasta ammatillinen polku on osoittautunut erinomaiseksi.

Toivon, että ammatillisen koulutuksen merkitys sivistyksen lisääjänä ymmärretään, onhan sivistyksen määritelmä: ”saatua oppia, tietoa ja taitoa, mutta myös ihmisen henkistä, sisäistä kehittyneisyyttä ja kypsyyttä” (kotus.fi). Sivistyksen hankkimiseen tarvitaan riittävästi opettajia ja heille työrauhaa sekä opiskelijoille aikaa sisäistää oppimaansa. Ammatillinen koulutus ei voi olla läpijuoksupaikka, josta vain yhteen tiettyyn tehtävään tuotetaan nopeasti tekijä.

Toivon, että ammatillisen koulutuksen rahoitus nousee kustannuksia vastaavalle tasolle (vuosia sitten tehtyjen leikkausten jälkeen), on paremmin ennakoitavaa, huomioi tuen tarpeet ja kannustaa perustutkintokoulutuksen lisäksi lisäkoulutusten järjestämiseen. 

Emme kuitenkaan elä satumaailmassa, joten toiveiden toteutuminen ei ole varmaa, ellei ammatillisen koulutuksen merkitystä ymmärretä yhteiskuntaamme ylläpitävänä voimana. 

Koska sadut ovat satuja ja todellisuus toista, kerron vielä extratoiveen: 
Hallitusohjelmissa jokaisella puolueella on maininta ammatillisesta koulutuksesta - ja sillä plussapuolella. 
Sillä: mitä tapahtuu, jos ammatillisen koulutuksen resurssit, vetovoima, laatu, saavutettavuus ja opettajien saatavuus vähenee dramaattisesti. Kuka korjaa viemärit, sähkölaitteet ja lentokoneet, kuka ruokkii lapset kouluissa, kuka pitää paikat siistinä jne. Ammattilaisia arvostetaan vasta sitten, kun tulee hätä ja heitä ei ole saatavissa. Silloin voi olla myöhäistä, joten nostakaamme yhdessä arvostusta nyt kun on sen aika.

OAJ:n erityisasiantuntija Eira (Emmi) Bani työn ulkopuolella: aika kuluu lentopallon parissa, ompelukoneen ääressä ja matkustellen. 

Takaisin