01.06.2017
Ammatillisen koulutuksen reformin myötä uudistetaan myös koulutuksen rahoitusjärjestelmää. Maantieliikenteen kuljettajakoulutuksen osalta esitetyt muutokset voivat olla kohtalokkaita, sillä koulutusta voi jatkossa olla mahdotonta toteuttaa esitetyillä resursseilla.
Raskaan kaluston kuljettajakoulutuksia aikuiskoulutuksena järjestetään logistiikan perustutkinnon kuljetuspalveluiden osaamisalaan pohjautuvana sekä yhdistelmä-ajoneuvonkuljettajan- ja linja-autonkuljettajan ammattitutkintoon (tuleva kuljetusalan ammattitutkinto) pohjautuvana.
Asetusluonnoksessa logistiikan perustutkinnon kuljetuspalveluiden osaamisala kuuluu kustannusryhmään 3 ja uusi kuljetusalan ammattitutkinto ryhmään 4. Molemmissa koulutuksissa annetaan kuitenkin samojen ajokorttisäädösten ja ammattipätevyyslakien mukaista koulutusta ja niiden kustannukset ovat samankaltaisia.
Rahoitusrakenne on erittäin ongelmallinen erityisesti aikuiskoulutuksena järjestettävälle kuljettajakoulutukselle. Koulutus liittyy usein ammattivaihtoon ja sen tavoitteena on tuottaa ajokortin ja ammattipätevyyden lisäksi lyhyt kokemus alan työstä. Kuljetusalan työnantajat eivät vaadi koko tutkinnon tai edes useiden tutkinnonosien suorittamista. Tärkeintä on saavuttaa EU-lainsäädännön määrittämä ammattipätevyys, ajokortit ja muut lupakortit.
Raskaan kaluston kuljettajakoulutukset vaativat sekä kalliita kalustoresursseja että merkittävästi enemmän henkilöresurssia kuin useimmat muut koulutukset. Ajo-opetuksessa opetus on suurimmalta osin henkilökohtaista opetusta. Sitä on toki osittain mahdollista korvata simulaattoreilla, mutta hyväksyttyjen simulaattoreiden hankintakustannukset ovat satoja tuhansia euroja, ja silti ajossa voi samaan aikaan olla vain yksi opiskelija/simulaattori ja kouluttaja. Simulaattorilla voidaan siis tukea opetusta, mutta ei voida parantaa opetuksen hyötysuhdetta tai vähentää laissa vaadittuja ajo-opetustunteja.
Nykyisin suurimalla osalla kuljettajakoulutukseen hakeutuvista opiskelijoista on vain henkilöauton ajo-oikeuden antavan B-luokan ajokortti. Tämä aiheuttaa vaatimuksen korottaa ajo-oikeus, mikä lisää opetettavia tuntimääriä.
Kuljetusalalle hakeutuvien opiskelijoiden osaamisessa ja motivaatiossa on selvästi nähty viime vuosina heikkenemistä, ja heidän kouluttamisensa osaaviksi ammattilaisiksi vaatii enemmän opetusta kuin aiemmin. Opetuksen henkilökohtaistamisesta seuraa usein, että ajo-opetusmäärien on oltava jopa merkittävästi suurempia kuin lain vaatimat minimimäärät. Alalle hakeutuvien opiskelijoiden laadun heikkeneminen uhkaa johtaa osaamisen laskuun, jos siihen ei pystytä koulutuksella puuttumaan. Alan työnantajat ovat jo tämän uhkakuvan havainneet.
Ala on myös hyvin suosittu maahanmuuttajaopiskelijoiden keskuudessa. Heikko kielitaito vaikeuttaa oppimista ja sopeutuminen suomalaisiin liikennesääntöihin ja toimiminen suomalaisessa liikennekulttuurissa vaatii lisää opiskelua. Lisäksi maahanmuuttajaopiskelijat ovat usein tottuneet käsittelemään pienempiä ajoneuvotyyppejä, kuin mitä Suomessa on käytössä. Liikkuminen isommilla autoilla ja Suomen olosuhteissa vaatii erilaista ammattitaitoa ja osaamista kuin heillä usein ennalta on. Näistä syistä maahanmuuttajien koulutus kestää kauemmin ja vaatii usein 1,2-1,5 -kertaisen opetusmäärän muihin verrattuna.
Kuljetusalalla on tulevaisuudessa odotettavissa työvoimapulaa mm. eläköitymisistä johtuen. Alan koulutukseen olisikin panostettava eikä vähennettävä rahoitusta. Rahoituksen väheneminen johtaa ajan myötä alan koulutuksen merkittävään vähenemiseen ja pätevien osaajien puutteeseen.
Leena Kaivola
jatkuvan oppimisen johtaja, Kouvolan Ammattiopisto Oy
Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Eteläranta 10
00130 Helsinki