Kestävää arviointia rakentamassa

19.12.2023

Ammatilliset opettajakorkeakoulut (Haaga-Helia, HAMK, JAMK, OAMK, TAMK) ovat toteuttamassa Opetushallituksen rahoittamaa Kestävää arviointia  -opettajien täydennyskoulutushanketta. Hanke avattiin 2.11.2023 Onnistu arvioinnissa -verkkoseminaarilla, johon osallistui valtakunnallisesti 130 osallistujaa. 

Ammatillisen koulutuksen lakiuudistuksen (531/2017) mukaan ammatillisen tutkintokoulutuksen osaamisen osoittaminen ja arviointi tapahtuu tutkinnon osittain, pääsääntöisesti työpaikalla järjestettävässä näytössä. 

Karvin arvointiraportin (4:2023) mukaan osaamisen arvioinnin käytänteissä on suurtakin vaihtelua eri koulutuksen järjestäjien välillä. Näitä eroja ovat mm. näyttöympäristöjen valinta ja näyttöjen toteuttaminen työpaikoilla. Työpaikkaohjaajien ohjaus ja arviointi, osaamisen varmistaminen ja kehittäminen vaihtelee koulutuksen järjestäjien ja eri tutkintojen välillä. Osalla koulutuksen järjestäjistä arvioinnin toteuttamissuunnitelma ei vielä ohjaa kovin kattavasti käytännön toimintaa.

Arviointi on inhimillistä - ihmisten toisille ihmisille toisten ihmisten kanssa tekemää työtä niin kuin kaikki opetustoiminta. Voisikin kysyä, saadaanko pelkällä lainsäädännön muutoksella ja asetuksilla muutettua käytännön toimintaa? Arviointikäytänteiden yhdenmukaistaminen on haastavaa, sillä aloja, työkulttuureita ja työpaikkoja on monenlaisia. Niin kuin on opiskelijoita ja opettajiakin. Moninaisuus ja vaihtelu on ihmisten elämässä ja koulutuksessa välttämätöntä. Usein se on hyvääkin, jos se ei johda oppimisen tai arvioinnin eriarvoisuuteen. Arvioinnissakaan moninaisuudesta ei päästä koskaan eroon, mutta sen kanssa voidaan oppia elämään. (Antti Maunu, seminaari puheenvuoro 2.11.2023).

Arviointi tarvitsee jatkuvaa keskustelua ja yhteistyötä

Antti Maunun mukaan yleisesti ottaen opiskelijat haluavat kaksi asiaa opinnoistaan ja ne pätevät myös arviointiin. Ensinnäkin opiskelijat haluavat valmistua ammattiin ja päästä töihin sekä täyttää oman paikkansa yhteiskunnassa. He, jotka hakeutuvat ammatilliseen koulutukseen, pitävät sitä väylää nopeimpana ja tehokkaimpana juuri tähän. Silloin arvioinnissakin tärkeätä opiskelijalle on, että se tekee tutkinnon osan osaamisen ’lihaksi’ ja siivittää kohti valmistumista. Toiseksi opiskelijat haluavat viihtyä opinnoissaan, kuulua ryhmiin ja tulla kohdelluiksi hyvin.

Osaamisen arviointi näytössä virallistaa opiskelijan osaamisen, mutta samalla se tekee valmiiksi opiskelijan kulloisenkin oppimisen etapin. Arviointi kytkee opiskelijan opitut taidot osaksi opiskelijan statusta ja identiteettiä kasvavana ammattilaisena, kohti valmistumista ja aikuisuutta. Kuitenkaan summatiivinen osaamisen arviointi ei ole oppimisen ja kehittymisen päätepiste, vaan yksi arvioinnin kohta oppimisen aikajanalla.

Opettajat ovat vahvasti sitoutuneita opiskelijoihin ja rautaisia ammattilaisia omalla alallaan sekä ohjaajina. Opettajien näkökulmasta kestävään arviointiin edellytetään aikaa ja resurssia. Jatkuvien muutosten alla tarvitaan selkeitä yhteisiä pelisääntöjä oppilaitoksen sisällä ja aloilla. Opettajat kaipaavat vinkkejä kollegoilta sekä esimiehiltä sekä ennen kaikkea arvostusta omalle työlle ja ammattitaidolle. 

Maunu on haastatellut työelämän arvioija ja kerännyt kokemuksia osaamisen arvioinnista. Havainnoissa tiivistyvät selkeät oppimistavoitteet opiskelijalle ja yhdenmukaiset arviointikriteerit - myös eri opettajien ja oppilaitosten välillä. Riittävä säännöllinen yhteydenpito oppilaitosten kanssa koetaan erittäin tärkeänä. Opiskelijoiden on saavutettava riittävät valmiudet ammattitaidossa ja työelämätaidoissa.

Lisäksi työelämä odottaa arvostusta omalle ajalleen, ammattitaidolleen ja työlleen. 

Kestävän arvioinnin tanssiinkutsu

Kestävä arviointi onkin yhteistyötä, eräänlaista tanssia. Tanssiaskeleissa on oleellista tunnistaa kaikkien osapuolien erilaiset tarpeet ja tilanteet. Kestävän arvioinnin etiikka kasvaa eri toimijoiden erilaisuudesta, mutta samaan aikaan samanarvoisuuden tunnistamisesta ja kaikille osapuolille sopivan arviointiprosessin rakentamisesta. Kestävä arvioinnin kehittäminen tarvitsee jatkuvaa vuoropuhelua ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Kestävä arviointi on ihmisten toisille ihmisille ja toisten ihmisten kanssa tekemää työtä. Arvioikaamme toisten kanssa niin, kuin haluaisimme itsemme kanssa arvioitavan” (Antti Maunu). 

Lähteet:
Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017
Näyttötoiminnan laatu ja näytöissä osoitettu osaaminen.  Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, julkaisut 4:2023 
Maunu Antti, Onnistu arvioinnissa seminaari puheenvuoro 2.11.2023

Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun lehtorit työn ulkopuolella:
Nina Mäkelä: Nauttii kaikesta urheilusta ja rajojensa koettelemisesta ultrajuoksun ja triathlonin parissa. 
Katja Danska: Vapaa-ajan täyttävät ulkoilu, ruoan laitto ja kielten opiskelu.
Petja Sairanen: Viihtyy hyvän ruoan ja juoman äärellä, sekä ulkoilee luonnossa.

... ja kaikkia kirjoittajia yhdistää rakkaus pieniin koiriin!

Kirjoittaja

 Katja Danska, Nina Mäkelä ja Petja Sairanen
Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun lehtorit

Katja Danska, Nina Mäkelä ja Petja Sairanen

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Eteläranta 10
00130 Helsinki

toimisto@amke.fi