Käytännön toimintaa -onnistuuko oppiminen?

25.03.2020

Haaga-Helian ammatillisen opekoulutuksen opiskelijoina meillä oli 29.2.2020 tilaisuus tutustua AMKE ry:n toimitusjohtajan Veli-Matti Lampun johdolla ammatillisen koulutuksen kehittämiseen ja jatkuvan oppimisen merkitykseen työelämässä. 

Ohjaava opettajamme Virve Vainio innosti meidät keskustelemaan siitä, mitä käytännön toiminnassa oppiminen on parhaimmillaan. Käytäntö kytkettynä teoriaan voi joskus olla ainoa tapa oppia. 

Parhaimmillaan teoria ja käytäntö tukevat ja täydentävät toisiaan, nivoutuvat yhteen. Myös meidän omissa opinnoissamme nähtävissä: jaamme kokemuksiamme ja ajatuksiamme ryhmässä. Verkostoidumme ja jaamme dokumentteja myös sähköisesti – syntyy yhteisö, jossa kysymyksiä syntyy ja niihin saadaan ratkaisuja.  

Tutustumme teorioihin, mutta ne laajenevat ja konkretisoituvat (vasta) yhdessä tutkien ja keskustellen. Opinnoissa ja töissä on tärkeää hyödyntää ryhmän osaamista, sitä ei voi teoriassa toteuttaa. Tämä vaatii käytännön kommunikointia! 

Toiset oppivat käytännön tilanteet helpommin, jos tilanteisiin liittyvään teoriaan on ensin tutustuttu. Toisille on tärkeää päästä heti kokeilemaan ja sitä kautta myös teorian kehys rakentuu. Työelämän perehdytystilanteissakin ohjattavan oppimisen valmiudet ja vahvuudet on huomioitava. Perehdyttäminen on käytännössä oppimista, myös peilaamista aiemmin opittuun. 

Työharjoittelu on ammatillisissa opinnoissa tuiki tärkeää. Työpaikoilla ei pitäisi odottaa harjoittelijalta valmista ammatillista panosta, vaan käytännön työn oppimista tulisi tukea koko harjoittelun ajan sen mukaisesti, miten valmiudet kehittyvät.  Vastuuta ja haasteita annetaan sitten oppimisen tahdissa.  

Saman toimialankin sisällä on erilaisia käytäntöjä, jotka pitää oppia työpaikalla. Käytettävissä olevat työkalut ja järjestelmät ovat erilaisia. Työpaikalla on noudatettava mm. työturvallisuusohjeita ja niihin pitää perehtyä käytännössä, ne konkretisoituvat työympäristössä.  

Työharjoittelussa ohjaajan palaute on ensiarvoisen tärkeää. Palaute ohjaa oikeaan suuntaan ja sen avulla voi korjata virheellisiä käsityksiä – oppia uutta. Palautteen pitäisi olla välitöntä ja kohdistua tehtyyn toimenpiteeseen, sitä pitäisi myös opetella ottamaan vastaan ja hyödyntämään. Rakentava palaute antaa mahdollisuuksia oivaltamiseen ja vahvistaa myös työelämätaitoja. 

Opintojen aikana tekemällä oppiminen jää mieleen. Työsaliharjoittelussa voidaan asioita hahmottaa visuaalisesti ja toiminnan vaikutukset nähdään mahdollisesti saman tien. Ammatillisuus ja luotettavuus ammattilaisena rakentuu vain tekemällä ja toimimalla erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Tilannetaju on tärkeässä roolissa.  Käytännön työssä opittujen ratkaisujen myötä rakentuu hiljaista tietoa, joka ohjaa toimimaan intuitiivisesti oikeaan suuntaan. 

Työelämässä tarvitaan käytännön osaamista – pelkkä teoria ei riitä. Myös uusia teorioita ja ratkaisuja syntyy käytännön kokeiluista ja näiden kokeilujen analysoinnista. “Tiede jäsentää olemassa olevaa todellisuutta.” 

Tulevaisuuden työelämässä ehkä entistä enemmän halutaan työn myös vahvistavan omia tavoitteita ja elämänarvoja. Vastaako työ omia eettisiä näkemyksiä ja mikä on se oma juttu?

Kuvassa vasemmalta: sähköalan amisopettaja, entinen rikostutkija Simo Nenonen, koulukuraattori Sari Soininen, asiapaperiasiantuntija Erja Siuvatti sekä sähköurakoitsija Sami Järvinen. Kirjoittajat ovat Haaga-Helian ammatillisen opekoulutuksen opiskelijoita.

Takaisin