Kasvuriihi - onko ammatillisella koulutuksella roolia talouskasvun edistämisessä?

06.03.2025

Risto Murron johtama Kasvuriihi-työryhmä julkisti loppuraporttinsa 25.2.2025. Kasvuriihi on ideoinut toimenpiteitä, jotka edistävät kestävää talouskasvua. Työryhmän keskiössä ovat erityisesti toimenpiteet, joilla voidaan edistää yritysrakenteen uudistumista, synnyttää uusia kasvavia yrityksiä ja houkutella investointeja Suomeen.  

Kasvuriihityöryhmä esittää 41 ehdotusta talouskasvun vauhdittamiseksi ja yritystoiminnan uudistamiseksi.Ensimmäiseksi toimenpidekokonaisuudeksi nostetaan ”ihmiset ja osaaminen”.   

Tavoitteeksi ryhmä asettaa: 

• Koulutustason nostaminen siten, että vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaa korkea-asteen tutkinnon. 
• Ulkomaalaisten opiskelijoiden lukumäärän hallittu kasvattaminen. 
• Suomalaisten asiantuntijoiden kansainvälistymisen edistäminen. 
• Sujuvat maahanmuuton prosessit 
• Korkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen vahvistaminen 

Kestävän kasvun toteutumiseksi on tärkeää, että osaaminen nostetaan raportissa keskeiseksi tavoitteeksi. Raportissa painotetaan kuitenkin voimakkaasti korkeakoulutusta, ja yliopistojen rooli nostetaan ensisijaiseksi. Muu koulutusjärjestelmä, mukaan lukien ammatillinen koulutus, saa vähemmän huomiota. 

Seuraavassa on joitain ajatuksia ja toimenpide-ehdotuksia täydentämään raporttia erityisesti ammatillisen koulutuksen näkökulmasta.  

Koulutustason nostaminen 

Koulutustason nostaminen edellyttää osaamistason nostamista. Tällä hetkellä osaamistaso laskee kaikilla koulutusasteilla.  

Toimenpiteet:  

• Pitkäjänteinen varhaiskasvatukseen, perusopetuksen sekä toisen asteen koulutukseen resurssointi. Erityistoimia tulee kohdentaa oppimisentukeen sekä siihen, että hyvinvointipalvelut tavoittavat kaikki apua tarvitsevat nuoret. Tarvitaan perhepolitiikan toimia, jotka tukevat koulutukseen kiinnittymistä. Maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen erityisesti äitien osalta. 
• Ammatillinen koulutus sitoutuu koulutustason nostotavoitteeseen ja sillä on myös keskeinen rooli tavoitteen saavuttamiseksi. Ammattikorkeakoulujen uusista opiskelijoista jo lähes 50 prosentilla on taustallaan ammatillinen koulutus. Yliopistojen uusista opiskelijoista vastaava luku on alle viisi prosenttia. 
• Yliopistojen opiskelijavalintauudistuksen mahdollisuuksista viestitään ammatillisen koulutuksen opiskelijoille. 
• Erityisesti työvoimapula-aloille suunnataan lisää väyläopintoja ammatillisesta koulutuksesta yliopistoihin siirtymiseksi. 
• Erikoisammattitutkinnon suorittaminen rinnastetaan ammatilliseksi korkea-asteen tutkinnoksi, kuten tehdään merkittävässä osassa muita maita saman tasoisten tutkintojen osalta (tällä hetkellä tilanne myös vääristää kansainvälisiä tilastoja koulutustasosta). 
• Varmistetaan, että jatkuvan oppimisen resurssit ovat saatavilla, jotta ammatillisen perustutkinnon suorittaneet voivat edelleen kehittää ammattiosaamistaan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen avulla. 

Ulkomaisten opiskelijoiden hallittu kasvattaminen sekä sujuvat maahanmuuton prosessit 

Suomi tarvitsee ulkomaisia ammattiosaajia työvoimatarpeen tyydyttämiseksi. Suomeen ammatilliseen koulutukseen opiskelemaan tulevat siirtyvät hyvin työmarkkinoille. Työryhmän ehdotus siitä, että ammattikoulujen tulisi voida periä lukukausimaksuja ulkomaalaisilta opiskelijoilta, on kannatettava 

Toimenpiteet: 

• Lisätään ammattioppilaitosten ja yritysten yhteistyötä koulutus- ja oppisopimukseen perustuvassa maahanmuutossa. 
• Nopeutetaan pysyvän oleskeluluvan saamista maahanmuuttajille, jotka suorittavat vähintään erikoisammattitutkinnon tasoisen tutkinnon, osaavat suomen tai ruotsin kieltä ja ovat työllistyneet vakinaiseen työsuhteeseen.  

Suomalaisten asiantuntijoiden kansainvälistymisen edistäminen 

Ammatillisen koulutuksen kansainvälinen opiskelija- ja opettajavaihto, kuten ”Erasmus plus” hyödynnetään mahdollisuuksiinsa nähden liian vähän. 

Toimenpide: 

• Ammatillisen koulutuksen järjestäjät asettavat nykyistä kunnianhimoisemmat tavoitteet sekä käytännön toimenpiteet opiskelija- ja opettajavaihdon kasvattamiseksi. Opetushallitus kohdistaa tukea tähän tavoiteasetantaan.  

Myös Suomeen tulevaa vaihto-opiskelua tulee kasvattaa. Tämä osaltaan parantaa Suomen maakuvaa ja ulkomaalaisen työvoiman saatavuutta. 

Korkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen vahvistaminen 

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n vuonna 2022 toteuttaman kyselyn mukaan suurin osa (noin 81 prosenttia) ammatillisen koulutuksen järjestäjistä tekee kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Erityisesti pienille yrityksille ammatillisen koulutuksen kanssa tehtävä tk-yhteistyö on ensisijaista.  

Ammattikorkeakoulut ovat tärkeitä ammatillisen koulutuksen järjestäjien tki-toiminnan yhteistyökumppaneita. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa tehtävä yhteistyö on vähäistä.   

Alueiden elinvoiman kehittämisessä tki-yhteistyön merkitys kasvaa.    

Toimenpiteet: 

• Lisätään ammatillisen koulutuksen järjestäjien mahdollisuutta saada tki-rahoitusta. 
• Luodaan malleja ja rahoitusta alueellisten tki-ekosysteemien (työ- ja elinkeinoelämä, korkeakoulut ja ammatillinen koulutus) kehittämiseksi. 

Kasvuriihi-hankkeen loppuraportti >>

Takaisin