Kansainvälistyvä työelämä tarvitsee toisen asteen tuottamaa osaamista

27.09.2022

Yksi keskeinen Suomea tulevaisuudessa kohtaava ongelma on työikäisen väestön määrän väheneminen, joka johtuu väestön vanhenemisesta. Koska syntyvyys on matala ja nuoret ikäluokat pieniä, työmarkkinoilta poistuvan työvoiman korvaajia pitää löytää muualta. Keskeistä on turvata työvoiman saatavuus kaikilla toimialoilla. Tähän tarvitaan sekä työvoima- että koulutuspoliittisia toimenpiteitä.

Koulutuspoliittisen selonteon tavoitteena on, että vuonna 2030 vähintään 50 prosenttia nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon ja ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä kolmikertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista opiskelijoista 75 prosenttia tulisi työllistyä Suomeen.

Kunnianhimoiset tavoitteet vaativat pitkäjänteistä työtä ja panostuksia koulutukseen ja osaamiseen. Kansainvälisten opiskelijoiden määrän moninkertaistaminen edellyttää muun muassa Suomen määrätietoista kansainvälistä markkinointia korkeatasoisena opiskelu- ja työpaikkana sekä turvallisena ja puhtaana asuinpaikkana.  Tämä tarkoittaa kansainvälisten osaajien täsmällisempää rekrytointia. Sen keskeinen osa on sujuva maahantulon polku sekä mahdollisuus jäädä maahan opintojen jälkeen.

Kuluneella hallituskaudella oleskelulupakäytänteitä on saatu ansiokkaasti selkeytettyä korkeakouluopiskelijoiden osalta. Viimeisimmän lausuntokierroksella olleen, kannatettavan, esityksen tavoitteena puolestaan on parantaa tutkijoiden ja väitöskirjaa tekevien asemaa. On kuitenkin selvää, että Suomen menestystarina tarvitsee korkeakoulutettujen lisäksi myös toisen asteen koulutustaustalla olevia henkilöitä työmarkkinoille. Siksi jatkossa tarkasteluun tulee ottaa myös toinen aste: ammatillinen koulutus ja lukio. 

Verrattuna korkeakouluopiskelijoihin jää toisen asteen tutkinnon suorittaneiden asema tällä hetkellä edelleen heikommaksi. Heille oleskelulupa myönnetään vain tilapäisenä. Olisikin tarkoituksenmukaista, että toisen asteen koulutuksen osalta tehtäisiin samankaltainen esitys lainsäädäntöön kuin korkeakouluopiskelijoille.

Vaikka lupaprosessien virtaviivaistaminen onkin keskeinen askel kohti kansainvälisempää yhteiskuntaa, on se maahantulijan näkökulmasta vain yksi osa kotoutumisprosessia. Väestön monimuotoistuminen on huomioitava myös kehittämällä muita kotoutumista tukevia palveluita ja syrjimätöntä yhteiskuntaa. Tähän koulutuksenjärjestäjillä ja työnantajilla on myös yhdenvertaisuuslakiin perustuva velvollisuus. Kansainvälistymistavoitteet voivat toteutua vain, jos Suomi on myös jatkossa turvallinen ja toimintakykyinen maa, jossa jokaisen on hyvä tehdä työtä, yrittää, opiskella, tutkia ja perustaa perhe kansallisuuteen tai alkuperään katsomatta. 

Akava ry:n johtava asiantuntija Miika Sahamies työn ulkopuolella: uusimpia harrastuksiani ovat ranskalaiseen nykykirjallisuuteen keskittyvä lukupiiri ja teelaatujen tunnistamiseen tähtäävä maistelukurssi.

Takaisin