29.12.2015
Olemme jättäneet hyvästit vuodelle 2015 ja edessämme on vuosi 2016. Maailmankuva on jälleen muuttumassa. Sodissa ja vainoissa hätää kärsivien kansalaisten kansainvaellus Eurooppaan tuo mukanaan uudenlaisia tarpeita maahantulon, kotouttamisen, koulutuksen, työllistymisen ja yrittämisen toimintamalleihin. Suuret maahanmuuttajien määrät edellyttävät ketterää toimintaa valtiovallalta, mutta myös kansalaisaktiivisuutta. Olemmeko maa, joka tarjoaa tulijoille turvallisuutta, mahdollisuuksia ja uuden kodin vai rakennammeko muureja, esteitä ja byrokratiaa? Minkälainen 100-vuotias Suomi vastaanottaa itsenäisyyden juhlavuoden vuonna 2017?
Vuonna 2015 maahamme saapui yli 30 000 turvapaikanhakijaa. Maahanmuuttovirtausta ovat tyrehdyttäneet EU:n päättäjien yhteiset toimenpiteet, rajanylityksiä on estetty ja turvapaikanhakijoita on käännytetty takaisin. Suomeen tulijoista on myös osa itse aktiivisesti kääntynyt takaisin ja poistunut maastamme. Joka tapauksessa Suomeen jääviä turvapaikanhakijoita on moninkertaisesti enemmän kuin ennen. Hakijoista noin 30 % oletetaan saavan myönteisen turvapaikkapäätöksen, mutta osa jää varmasti Suomeen, vaikkei turvapaikkaa saakaan. Uudellemaalle ja pääkaupunkiseudulle jää suuri osa turvapaikanhakijoista ja heitä kulkeutuu jatkuvasti lisää muista vastaanottopaikoista.
Suomessa on tiukkenevat resurssit ja koulutuksen määrärahoja leikataan. Turvapaikanhakijoiden kotoutukseen ja koulutukseen on kuitenkin myönnetty lisää budjettivaroja. Kotoutuksesta vastaavat nyt usein erilaiset konsultointiyritykset. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat valmiita ottamaan vastaan haasteen turvapaikanhakijoiden kotouttamisesta ja kouluttamisesta – se on meille mahdollisuus. Olemme kokeneita maahanmuuttajien ammatillisen valmentavan koulutuksen osaajia. Meillä on tarjota valmis koulutusjärjestelmä, infrastruktuuri (tilat ja työvälineet) sekä tarvittava osaaminen (ammattitaitoiset opettajat). Lisäksi meillä on kattava maanlaajuinen työssäoppimisen verkosto ja työssäoppimisen ohjauksen asiantuntemus. Toimivan palvelukonseptin luominen ja rahoitusneuvottelut edellyttävät koordinointia ja organisointia. Kuka ottaisi tästä kopin?
Maahanmuuttajille ja turvapaikanhakijoille olisi parasta, että he voisivat mahdollisimman nopeasti integroitua uuteen maahan ja yhteiskuntaan, saisivat riittävät valmiudet kotoutuksen ja koulutuksen kautta jatko-opintoihin tai työelämään. Maahantulijoiden osaaminen tulisi kartoittaa, tunnistaa ja tunnustaa nopeasti sekä näin ohjata heidät oikealle kotoutumis- ja opintopolulle.
Turvapaikanhakijoilla on monenlaista koulutusta, osaamista ja oppimisvalmiutta. Ammattitaitoiset korkeasti koulutetut etenevät omaa polkuaan nopeasti työelämään saatuaan riittävän kielikoulutuksen. Monille tie työelämään aukeaa ammatilliseen peruskoulutuksen ja sitä edeltävän valmentavan koulutuksen kautta kielitaitoa jatkuvasti vahvistaen. Osalla turvapaikanhakijoista on ollut traumaattisia kokemuksia, he ovat kohdanneet väkivaltaa ja turvattomuutta. He saattavat olla niin stressaantuneita, etteivät edes kykene uuden oppimiseen. Heidän kotoutumis- ja opintopolkunsa vaatii aikaa ja moniammatillista tukiverkostoa.
Suomi ikääntyy, huoltosuhde heikkenee ja työvoimapanos kutistuu. Jos Suomeen jäävät pystyttäisiin työllistämään, niin heidän työpanoksensa toisi selvitysten mukaan arvokkaan lisän kansantaloudellemme. Kansainvaellus luo uudenlaisia palveluja ja työpaikkoja. Se tarjoaa ammatilliselle koulutukselle mahdollisuuden tarjota turvapaikanhakijoille ja maahanmuuttajille erilaisia koulutus-, ohjaus-, neuvonta- ja rekrytointipalveluja. Voimme tarjota maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille työelämään valmentavia joustavia koulutuspolkuja, monipuolisia mahdollisuuksia työssäoppimiseen ja laadukkaaseen ohjaukseen sekä mahdollistaa erilaiset yrittäjyyden polut.
Toisaalta kotoutumis- ja koulutuspalvelut voidaan toteuttaa kilpailevia kanavia pitkin tarjoten myös työllistymiseen erilaisia tukirahoituksia. Miten maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvu vaikuttaa työllistymiseen, palkkatasoon, työsuhdeturvaan ja paikallisiin sopimuksiin?
Suomalaisen yhteiskunnan keskeisiä periaatteita on demokratian, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, kuten presidentti Sauli Niinistö on todennut. Haasteena on tarjota kaikille samanlaiset mahdollisuudet koulutukseen, työllistymiseen ja elämänarvoiseen elämään.
Yhden Suomen Liikemiesten Kauppaopiston maahanmuuttajataustaisen opiskelijatarinan voitte lukea Yhdessä koulutustakuuseen –hankkeen sivuilta. Tämä opiskelijatarina kertoo asenteesta, sinnikkyydestä sekä oppilaitoksen mahdollisuuksista huomioida ja tukea opiskelijoita yksilöllisesti.
Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Eteläranta 10
00130 Helsinki
