Johtamisen merkitys korostuu opettajuutta haastavina aikoina – psykologisen sopimuksen tarkastelu tarjoaa uusia näkökulmia

18.06.2024

Ammatillisen koulutuksen toimintakenttä jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa on paitsi kiinnostava ja moniulotteinen, myös haastava. Poliittisten rahoituspäätösten lisäksi ammatillista koulutusta ohjaa työelämän muutostrendien ja osaamistarpeiden muodostama saumaton kehä. Jatkuvasta muutoksesta ja poliittisten päätösten suunnasta riippumatta odotukset ammatillista koulutusta kohtaan ovat aina korkeat. 

Ammatilliset opettajat kohtaavat nämä muutospaineet työssään päivittäin – samalla kun tavoitteiden ja odotusten täyttymistä mitataan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta kuvaavin mittarein. Onkin aiheellista pohtia, miten huolehtia opettajista ja opetuksen laadusta jatkuvan, opettajuutta haastavan muutoksen keskellä. Lähestyn kysymystä opettajien motivaation, työhyvinvoinnin ja sitoutumisen näkökulmasta, sillä työssä hyvinvoivat ja sitoutuneet opettajat myös onnistuvat työssään. Tutkin väitöskirjassani psykologista sopimusta ammatillisen opettajan työssä. Psykologinen sopimus on yksilön henkilökohtainen käsitys siitä, mitä sekä omia että työnantajaorganisaation lupauksia ja velvollisuuksia työsuhteeseen liittyy. 

Psykologista sopimusta johdetaan organisaatiokulttuuria, työyhteisön toimivuutta ja opettajuutta tukemalla

Tutkimukseni mukaan psykologista sopimusta ammatillisen opettajan työssä määrittävät erityisesti organisaatiokulttuuriin, työyhteisön toimivuuteen ja opettajuuteen liittyvät tekijät. Organisaatioiden johdon ja esihenkilöiden on mahdollista kehittää psykologisen sopimuksen huomioivia johtamisen ja esihenkilötyön käytäntöjä. Seuraavassa muutamia nostoja:

1. Koulutusorganisaation menestys ja opettajien työhyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Tämä edellyttää johdon panostusta organisaatiokulttuurin jatkuvaan kehittämiseen. On olennaista tiedostaa, mistä organisaatiokulttuuri muodostuu ja mitä se käytännössä tarkoittaa omassa organisaatiossa. Kulttuurin kehittämisen keskiössä on työnteon kulttuurin kohtuullistaminen ja sen varmistaminen, että työnteon puitteet ovat kunnossa. Myös selkeä johtamisjärjestelmä on avainasemassa. Esihenkilöiden asema, vastuut ja velvollisuudet on määriteltävä tarkasti. Organisaation arvojen ja käytännön toimintojen tulee vastata toisiaan organisaation kaikilla tasoilla. 

2. Työyhteisöjen yhteistyökyky edellyttää hyvin toteutettuja rekrytointiprosesseja. Rekrytoinnissa ei tulisi arvioida pelkästään hakijoiden osaamista, vaan myös heidän kykyään toimia osana tiimiä ja kykyä sitoutua organisaation arvoihin, toimintaan ja tavoitteisiin. Esihenkilöiden valinta on kriittinen vaihe; heidän tulee omata asia- ja johtamisosaamisen lisäksi erinomaiset vuorovaikutus- ja tunnetaidot. 

3. Opettajien osaamisen jatkuva kehittäminen tulee integroida toimintamalliin. Myötätuntoinen muutokseen ohjaaminen ja kannustaminen ovat avainasemassa, jotta opettajat voivat sopeutua opettajuuden muuttuviin vaatimuksiin. Näin varmistetaan, että opettajat pysyvät motivoituneina ja kykenevät tarjoamaan parasta mahdollista opetusta opiskelijoilleen. 

Opettajien psykologista sopimusta johtamalla johdetaan opiskelijoiden ja koulutusorganisaation menestymistä sekä osaavan työvoiman tavoitetta. Tutustumalla väitöskirjaani saat käsityksen psykologisen sopimuksen ilmiöstä ja tässä esitettyjen ajatusten lisäksi konkreettisia ehdotuksia psykologisen sopimuksen johtamiseen. 

Väitöskirjajulkaisun pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-419-5

Outi Aitio työn ulkopuolella: vapaa-aikani kuluu pääosin kuopuksen ja koiran kanssa arjen askareissa. Henkilökohtaisia harrastuksia on useita liikunnasta kulttuuriin, kirjoittaminen kiinnostaa jatkossakin. Kuulun myös Ammatillisen koulutuksen tutkimusseura OTTU ry:n hallitukseen.

Takaisin