Johtaako hallituksen rahoitus opettajien pätkätyöllistämiseen

13.08.2019

Ammatillisen koulutuksen leikkaukset ovat pakottaneet koulutuksen järjestäjät sopeuttamaan toimintaansa, jotta koulutus on voitu turvata. Hallitusohjelma tarjoaa hiukan valoa rahoituksen synkkyyteen ja leikkausten aika näyttäisi olevan ohi ainakin toistaiseksi. 

Osana hallitusohjelman koulutuksen tulevaisuusinvestointeja on 235 miljoonan euron panostus ammatillisen koulutuksen opettajiin. Tästä ensimmäiset 20 miljoonaa on tarkoitus jakaa koulutuksenjärjestäjille tämän syksyn toisen lisätalousarvion yhteydessä. Loput rahasta jaetaan vuosina 2020-2023. 

Rahoitus on määritelty tämän syksyn osalta harkinnanvaraiseksi valtionosuudeksi. Ratkaisu on jatkossa kestämätön. Koulutuksenjärjestäjien tulee voida luottaa siihen, että rahoitustaso säilyy samana koko kolmivuotiskauden, jotta voidaan tehdä kestävää henkilöstöpolitiikkaa. Rahoitus tuleekin jakaa osana laskennallista perusrahoitusta ja sen tasoa tulee nostaa lisäämättä opiskelijavuosien määrää. 

Ammatillisen koulutuksen leikkaukset ja sopeuttamistoimet ovat kohdistuneet koko järjestäjäkenttään. Julkisessa keskustelussa huoli resursseista on kohdistunut erityisesti nuoriin. Myös aikuiskoulutukseen kohdistuvat opetusresurssit ovat kriittisiä, jotta voidaan turvata jatkuva oppiminen ja riittävä työelämäosaaminen. Tulevaisuusinvestointeihin liittyvä rahoitus on kohdistettava tasapuolisesti kaikille ammatillisen koulutuksen järjestäjille.

Tulevaisuusinvestointi on kirjattu kohdistettavan ammatillisen koulutuksen opettajiin. Opettajat ovat keskeisessä roolissa laadukkaan koulutuksen toteuttamisessa. Samalla koulutuksen toteuttamiseen ja ylläpitoon tarvitaan myös opiskelijahuoltoa ja opiskeluprosesseja ylläpitävää henkilöstöä, jonka merkitys on kasvanut erityistukea tarvitsevien opiskelijoiden määrän lisääntyessä ja oppimisympäristöjen digitalisoituessa. Tärkeää on, että rahoituksella voidaan palkata myös opetusta tukevaa henkilöstöä.

Osalla koulutuksen järjestäjistä on tarve palkata lisää opettajia.  Merkittävällä osalla tarve kohdistuu kuitenkin nykyisen opetushenkilöstön resurssien palauttamiseen. Hallituksen pitää luottaa koulutuksen järjestäjiin ja mahdollistaa järjestäjän tarpeesta lähtevä opetushenkilöstön resurssointi. 

Valitettavasti koulutukseen kohdistuvat tarpeet kasvavat nopeammin kuin siihen kohdistettavat resurssit. Kymmenen vuoden aikana opiskelijamäärät ovat kasvaneet 16 prosenttia, mutta rahoitus vähentynyt sadoilla miljoonilla euroilla.  Nyt päätetyillä tulevaisuusinvestoinneilla ei tätä jatkuvasti kasvavaa kuilua pystytä kuromaan umpeen.  Jos halutaan turvata kaikille vähintään toisen asteen koulutus sekä mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen, tulisi nyt päätetyn rahoituksen lisäksi perusrahoitusta nostaa ainakin 100 M€. Valtion taloudellinen liikkumavara tuntien 60 M€ auttaisi alkuun. 

Takaisin