09.05.2019
Eduskuntavaalien vaalimainoksia on tuskin ehditty kerätä pois, kun jo seuraavien vaalien kampanjat aloittavat. Koulutuskentällä on suuret odotukset seuraavalle hallitukselle, mutta myös EU-tasolla tehdään paljon merkittäviä päätöksiä. Koulutus ei kuulu EU:n päätöksenteon ydintoimintaan, mutta monet päätökset vaikuttavat suoraan ja epäsuoraan myös kansallisiin koulutusjärjestelmiin.
Kansainvälisyys on vetovoimatekijä
Tunnetuin, ja yksi EU:n menestystarinoista, on opiskelijavaihto-ohjelma Erasmus. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomesta on lähtenyt keskimäärin vuodessa n. 5 500-6 500 ammatillisen koulutuksen opiskelijaa ulkomaille. Parin viimevuoden aikana lähtijöiden määrä on ollut laskussa.
Vaihto-opiskelu kehittää opiskelijan kielitaidon lisäksi myös mm. omatoimisuutta, tietoa eri kulttuureista ja monipuolistaa ammatillista osaamista. Myös henkilökunnan liikkuvuus on tärkeää, ja se edistää mm. tietoja ja taitoja, joita tarvitaan koulutusviennissä ja eri kulttuureista tulevien opiskelijoiden opettamisessa.
Ensi budjettikaudelle Erasmus-ohjelman rahoitusta ollaan Euroopan komission aloitteesta kaksikertaistamassa. Euroopan parlamentissa on esitetty jopa rahoituksen kolminkertaistamista. Vientivetoiselle Suomen taloudelle kulttuurinen osaaminen on välttämätöntä, joten kansainväliseen liikkuvuuteen kannattaa panostaa. Selvitysraportin tehnyt professori Tuula Teeri kirjoittaa suomalaisten opiskelijoiden ja opettajien kansainvälinen liikkuvuus on verraten hyvällä tasolla, mutta käytännön toimenpiteet vaihtelevat. Opiskelijaliikkuvuuden kaksinkertaistamiseksi vuoteen 2030 mennessä edellyttää selkeitä määrällisiä tavoitteita, kansainvälistymisinstrumentteja sekä rahoituksen koordinointia.
Opiskelijapalautteen päättökyselyssä tiedon saanti ulkomailla opiskeluun tai työskentelyyn sai heikoimman arvosanan kaikista kysymyksistä 3,2/5. Jokaisen koulutuksen järjestäjän tulisikin pohtia miten liikkuvuutta voisi edistää parhaiten rahoituksen kasvaessa.
Koheesiorahastot
Euroopan sosiaalirahaston eli ESR:n kautta jaettava rahoitus on tärkeä monelle ammatillisen koulutuksen järjestäjälle kehittää toimintaansa mm. nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä ja elinkeinoelämän kehittämisessä. Toinen koheesiorahaston rahoitusmuoto erityisesti infra- ja rakennushankkeisiin on EAKR eli Euroopan aluekehitysrahasto.
Valmistelutyössä myöntämiskriteerejä ollaan muuttamassa jonkin verran ja EU-tason koheesiorahoituksen kokonaismäärä laskee noin 10 prosenttia. Muutosesitys Suomen kannalta on edullinen, koska Suomen osuus Euroopan komission esityksessä kasvaisi ohjelmakaudelle 2021-27 vajaalla 100 miljoonalla eurolla. Suomen osuus koko ohjelmakaudella olisi näin 1,6 miljardia euroa. Tämä muutos selittyy siirtymäalueiden määrittelymuutoksesta, Etelä-Suomen ja Helsinki-Uusimaa alueiden kohtelu erillisinä sekä uuden ilmastonmuutoksen ja muuttoliikkeeseen liittyviin kriteereihin.
Äänestys
Viime Euroopan parlamentin vaaleissa Suomessa äänestysprosentti oli vain 39,1 prosenttia, alle 25-vuotiaiden vain 10 prosenttia. Kannusta niin opiskelijoitasi kuin kollegoitasi käyttämään ääntään, koska sillä on merkitystä myös ammatilliselle koulutukselle.
EU-vaalien ennakkoäänestys järjestetään 15.-21.5. ja varsinainen äänestyspäivä on 26.5.
Professori Tuula teerin raportti
Opetushallituksen liikkuvuustilastot
Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Eteläranta 10
00130 Helsinki