Askelmerkkejä tulevaisuuteen

29.01.2018

Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on huolehtia eri-ikäisten suomalaisten osaamisesta ja koulutustasosta. Moninainen tehtävä sisältää niin huippuosaamisen kehittämisen kuin syrjäytymisen ehkäisemisen. Ammatillisen koulutuksen reformi antaa kumpaankin tehtävään hyviä työkaluja, kunhan opimme käyttämään niitä. 

Osaamisen tunnustaminen, koulutuksen henkilökohtaistaminen, oppiminen työpaikoilla ja näyttöjen arviointi ovat olleet keskeistä pedagogiaa ammatillisissa opinnoissa jo 1990-luvulta lähtien. Uusi laki ja erityisesti uusi rahoitusmalli kuitenkin muuttavat koulutuksen järjestämisen pelisäännöt. 

Jatkumosta huolimatta reformi vie tulevaisuuteen, jota emme tunne. 

Reformia toimeenpannaan aikana, jota leimaavat leikkauksiin sopeutuminen ja toiminnan tehostaminen. Ammatillisen koulutuksen rahoitus on reaaliarvoltaan 11 prosenttia pienempi kuin vuosikymmen sitten. Koulutukseen osallistuvien määrä on samaan aikaan kasvanut yli 16 prosenttia. Aikuisten kasvanut osuus opiskelijoista kertonee työelämän muutoksista.

Mitä osaamista kymmenen vuoden päästä tarvitaan ammateissa, joita ei vielä ole? 

Ajankohtainen keskustelu avointen työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaanto-ongelmasta viestii tarpeesta nykyistä lyhyemmille täsmäkoulutuksille, jotka kokoavat osaamista eri alojen tutkinnoista. Tämä voi edellyttää muutoksia rahoitusjärjestelmään ja tutkintojen perusteisiin. 

Tietoisuus ammattien muuttumisesta tulevina vuosina korostaa oppimaan oppimisen tarpeita. Keskeistä työelämäosaamista on kyky hankkia uutta osaamista ja ammattitaitoa. Tämä haastaa perinteisen käsityksen ammattialasidonnaisesta ja kädentaitoihin keskittyvästä ammatillisesta koulutuksesta.

Takaisin