Asiakaslähtöisyyttä opiskelijalähtöisyyden näkökulmasta

16.11.2015

Asiakaslähtöisyydestä puhutaan sekä ammatillisen koulutuksen reformin keinona että tavoitteena. Opiskelijoiden näkökulmasta katsottuna se on keino tai ajattelutapa kohdata jokainen opiskelija yksilönä ja suunnitella sekä toteuttaa opiskelijan opintopolku yksilöllisesti opiskelijan lähtökohdista ja tarpeista käsin. Asiakaslähtöisyys voidaan nähdä myös tavoitteena, jolloin esimerkiksi osaamisperusteisuus on koulutuksen toteuttamismuoto, joka tukee asiakas- tai opiskelijalähtöisyyttä ja sitä kautta yksilöllisiä opintopolkuja tai esimerkiksi opintoajan nopeuttamista.

Jotta asiakaslähtöisyys toteutuu, täytyy reformi ulottaa kaikille koulutuksen järjestämisen tasoille. On uudistettava lainsäädäntöä, työehtosopimuksia, oppilaitoskäytänteitä ja erityisesti muutettava ehkä luutuneitakin asenteita kaikilla edellä mainituilla tasoilla, erityisesti oppilaitoksissa. Kaikenlainen sääntelyn purkaminen lisää asiakaslähtöisyyden toteutumista.

Lainsäädäntö- ja järjestelmätasolla yksi keskeinen opiskelijalähtöisyyden jarru on nykyinen laskentapäiväjärjestelmä. Tulevaisuudessa rahoituksen tulee kulkea opiskelijan mukana. Jos opiskelija on hakeutunut ja tullut valituksi väärään koulutukseen tai oppilaitokseen, tulee hänen voida siirtyä paremmin yksilöllistä opintopolkuaan tukevaan koulutukseen non stop-periaatteella. Tällä hetkellä tämä ei toteudu jäykästä rahoitusta ohjaavasta laskentapäiväjärjestelmästä johtuen.

Tällä hetkellä Suomessa näyttää olevan liikaa toisen asteen ammatillisia koulutuspaikkoja. Syksyllä 2015 kilpailu opiskelijoista on ollut kiivaampaa ja rumempaa kuin koskaan aiemmin. Koulutuspaikkojen liikatarjonta on läpi vuosikymmenten näkynyt juuri siinä, kelpaavatko myös erityisopiskelijat tavallisiin oppilaitoksiin. Tänä syksynä erityisoppilaitosten Telma-koulutuksestakin on värvätty opiskelijoita toisen oppilaitoksen tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Samansuuntaista viestiä opiskelijahausta on tullut sekä erityisoppilaitoksista että kansanopistoista. Rumba loppui kuin seinään 20.9. Saadun palautteen mukaan nämä viime hetken opiskelijarekrytoinnit ovat lisänneet sekä keskeyttämisiä että nuorten jäämistä koulutuksen ulkopuolelle. Kun opiskelu tavallisessa ryhmässä ei ole onnistunutkaan, paluu alkuperäiseen koulutusryhmään ei enää onnistu, koska tilalle on jo otettu uusi opiskelija.

Toivonkin päättäjiltä rohkeita päätöksiä opiskelijapaikkojen suhteen. Lisäksi toivon, että valtakunnallisesti toteutettujen laatuarviontien ja vastaavien selvitysten tulokset, hakijatilastot ynnä muut otetaan hyötykäyttöön, kun opiskelijapaikoista päätetään. Karsitaan oppilaitosten/opiskelupaikkojen määrää ja annetaan tehokkaasti toimiville vahvoille (ei vain isoille) oppilaitoksille riittävät resurssit toteuttaa laadukasta toimintaa. Tämä aivan varmasti tukee asiakaslähtöisyyden toteutumista.

Huomiota on jo kiitettävän paljon kiinnitetty työaikamallien uudistamiseen. Reformin ja asiakaslähtöisyyden toteutumisen yksi kulmakivi on osaamisperusteisuus, jonka toteuttaminen opettajien nykyisellä työaikamallilla on lähes mahdotonta. Meneillään olevat vuosityöaikakokeilut ovat antaneet selkeää näyttöä siitä, miten paljon yksinkertaisempaa yksilöllisten opintopolkujen suunnittelu ja toteutus on sellaisella työaikamallilla, jossa jokainen tunti ja jokainen työtehtävä on samanarvoinen. Nykymuotoiset lukujärjestykset ovat vähitellen historiaa, ei siis opettajien palkkakaan voi enää kauaa perustua pidettyihin oppitunteihin.

Emme voi piiloutua oppilaitoksissa sen taakse, että järjestelmät tai työehtosopimukset eivät tue asiakaslähtöisyyttä tai yksilöllistä koulutuksen toteuttamista. Muutos alkaa jokaisesta yksilöstä, oppilaitosjohdosta, opettajasta jne. Tätä asennetyötä meidän tulee tehdä jo nyt joka päivä. Se, että lähtökohtana ovat opiskelijoiden ja työelämän tarpeet, muuttaa toimintatapoja ja edellyttää oppilaitostasolla kipeitä ratkaisuja. Eipä nyt hukata tätä muutoksen mahdollisuutta!

Takaisin