08.04.2021
Yrityksen rekrytoija puntaroi, hallitseeko kesätyötä hakeva rakennusalan opiskelija työssä tarvittavan perusosaamisen ja miten hän pärjää työyhteisössä. Hakijan haaveena on opiskella insinööriksi ammatillisen koulutuksen jälkeen. Tämä on rekrytoijalle hyvä tieto, koska yrityksessä on vuosien ajan tarve insinööreille.
Lukion opinto-ohjaaja pohtii puolestaan, miten ohjata lukiolaista, jonka opiskelutaidot ovat hyvät, mutta motivaatio on hukassa suorituspaineiden vuoksi. Lääkäriksi on vaikea päästä opiskelemaan eivätkä muut ammatit tunnu lukiolaisen mielestä kiinnostavilta.
Rekrytoija ja opinto-ohjaaja toteavat tahollaan, että kummankin opiskelijan asenne opiskelua ja työtä kohtaan ovat ratkaisevia tekijöitä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Mutta miten tukea asenteen kehittymistä sopivaan suuntaan, jotta motivaatio ja halu oppimiseen pysyvät yllä?
Toteamme usein, että sivistys, koulutus ja osaaminen tuovat hyvinvointia ja kilpailukykyä yksilöille, työelämälle ja yhteiskunnalle sekä edellytyksiä kansainvälisyyteen. Oleellista on se, miten tämä toteutuu arjessa, sillä jokainen nuori ja aikuinen voi olla osaaja, jos saa oppia omista lähtökohdistaan. Tarvitaan ohjausta ja tukea sekä kannustavaa vuorovaikutusta. Nämä edellyttävät koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen johdolta sekä opetus- ja ohjaushenkilöstöltä muun muassa välittämistä. Sekin on asennetta.
Hallitusohjelman, selvitysten ja selontekojen mukaan koulutus- ja osaamistason nostaminen on tarpeen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn varmistamiseksi. Korkeakoulutettujen määrän nostaminen 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä on merkittävä hallitusohjelman tavoite, mutta koulutus- ja osaamistason nostaminen ei tarkoita pelkästään korkeakoulutettujen määrän kasvattamista.
Erilaisia osaajia tarvitaan nyt ja jatkossa. Työelämän muutokset vaikuttavat oleellisesti osaamisvaatimusten syventymiseen eri ammattialoilla ja -tasoilla. Tämän takia esimerkiksi liiketalouden perustutkinnon sisältö on muuttunut kymmenessä vuodessa. Koulutus- ja osaamistason nousu onkin yhtä aikaa horisontaalista ja vertikaalista. Tämä horisontaalisuus ja vertikaalisuus on syytä huomata, sillä se nostaa esiin entistä paremmin sen, että sivistys ja osaaminen rakentuvat todella monella tavalla. Kyse on asenteesta koulutustasoja ja -muotoja kohtaan sekä siitä, miten miellämme sivistyksen muodostuvan.
Jokaisen asenne oppimiseen ja sivistykseen on ratkaiseva avaintekijä sille, että koulutus- ja osaamistaso Suomessa nousee toivotusti.
Opetushallituksen oppimisen ja kansainvälistymisen tuen johtaja Anni Miettunen on työn ulkopuolella innokas liikkuja.
Anni Miettunen
johtaja, Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos
Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Eteläranta 10
00130 Helsinki