Asenne ratkaisee – vai ratkaiseeko?

07.01.2020

Kaikkihan meistä ovat joskus ensimmäistä kertaa töihin hakeneet. Kuulit varmaan tuolloin paljon vinkkejä, kuinka tuon himoitun paikan pokkaa. Erilaisia iskulauseita työnhakuun riittää: ”Ensivaikutelma on tärkein!” ”Napakka kädenpuristus kertoo, oletko tosissasi.” 

Kenties käytetyin on: ”Asenne ratkaisee.” Siinä on erityistä tenhoa. Se antaa sanojastaan älykkään ja kokeneen vaikutelman. Työnhakuvinkiksi se on kuitenkin ontto. Siinä ei ole mitään konkreettista, mihin tarttua ja tukeutua. 

Miten asenne tulisi sitten ymmärtää?

Teen kasvatustieteen väitöstutkimusta Helsingin yliopistossa. Tutkin, mitä ammattiin valmistuvien nuorten tulee osata, jotta he saavat töitä ja menestyvät elämässään. Erityisesti minua kiinnostaa ammattialarajat ylittävä osaaminen kuten asenteet. 

Määritelmän mukaan asenteet kertovat, kuinka myönteisesti tai kielteisesti henkilö ensi tuntumalta suhtautuu eri asioihin. Kuinka suhtaudut työhön ja työntekoon? Onko työaikojen noudattaminen sinulle tärkeää? Voisitko joustaa tarpeen mukaan työtehtävissäsi? 

Nämä kaikki kertovat asenteistasi. Nämä kaikki ovat myös tärkeitä. 

Haastattelemani teknisten alojen työnantajat edellyttävät, että nuoret noudattavat työaikoja säntillisesti. Työtehtävistä ja -välineistä pitää kantaa vastuuta. Mobiililaitteita käytetään vain työtehtäviin ja muutoin tauoilla. 

”Mitä voin tehdä seuraavaksi?” kertoo erityisen hyvästä asenteesta, oma-aloitteisuudesta. Aivan liian monella nuorella asenteet ovat kuitenkin hukassa. Se voi estää työllistymisen.

Asenteet yksin eivät silti riitä. Lisäksi nuorilla tulee olla ainakin motivaatiota ammattialalle, työntekoon ja oppimiseen. Heidän tulee toimia rakentavasti työyhteisön jäseninä, esittää kysymyksiä ja näkemyksiä. 

Toisia kohtaan tulee käyttäytyä kunnioittavasti. Toisten vähättely ja loukkaaminen tuottavat potkut. Ystävälliset sanat työkaverille tuottavat luottamusta ja töitä.

Ensiarvoisen oleellista on, että nuorella on potentiaalia ammattiin. Hänellä on alan perusosaaminen hallussa. Työnantajien sanoin: ”Näkee, että siitä työnteosta tulee jotakin.” 

Tulosteni mukaan työnantajat arvostavat potentiaalia. Sitä on osoitettava. Asenteet voivat olla vaikka kuinka myönteiset, mutta ellei nuori opi ammattitaitoa, palkkaamista ei kannata harkita. 

Asenne voi siis ratkaista työllistymisen, mutta yksinään tuskin. Ihmisen osaaminen on aina kokonaisuus. Eri tehtävissä pääsee alkuun erilaisella osaamisella. Kaikkea ei tarvitse osata täydellisesti heti, mutta halu kehittyä on tarpeen. 

Asenteita voi kehittää, jos on halua. Ensin on saatava tietää, mitä on se käyttäytyminen, jota toivotaan ja odotetaan. Tutkitusti, konkreettisilla neuvoilla asenteita voi muuttaa. Kun jaamme nuorille käyttökelpoista tietoa työelämästä, vähennämme myös stressiä, jota moni kokee työelämää kohtaan.

Kaiken kaikkiaan, kun seuraavan kerran on aika antaa vinkkejä töihin ja työnhakuun, ole selväsanainen. ”Noudata työaikoja, sitä työyhteisösi arvostaa!” ”Kannattaa aina kysyä, mitä seuraavaksi voit tehdä.” 

Konkretia kunniaan!

Takaisin