30.06.2015
Opetushallitus julkaisi kesän kynnyksellä ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan itsearvoinnin tulokset. Tulokset julkaistiin numerotaulukkona, jossa 168 koulutuksen järjestäjää sai 26 erilaista numeroa. Nyt nämä numerot löytyvät Opetushallituksen sivuilta.
Taulukon nähtyään moni oppilaitoksen laatutyöstä vastaava sai aamukahvit väärän kurkkuun: Mitä tämä tulostaulukko kertoo ammatillisen koulutuksen laadusta? Tässäkö ammatillisen koulutuksen ranking-lista?
Arvioinnin tavoitteena oli selvittää toimivien laadunhallintajärjestelmien määrä sekä tukea ja kannustaa laadunhallinnan eri vaiheessa olevia laatutyöhön. Tulos ensimmäiseen tavoitteeseen on vastausprosentti (yli 90%). Jälkimmäiseen tavoitteeseen pyritään, kun Opetushallituksen mukaan arviointi antaa ”vertailutietoa jatkuvan parantamisen ja hyvien käytäntöjen tunnistamisen pohjaksi”. Julkaistusta numerotaulukosta vertailutietoa tai hyviä käytäntöjä on kyllä mahdoton saada.
Listalta voisi toki kehittämisnäkökulmamielessä poimia oppilaitoksen, jolla on hyvät tulokset ja pyytää vertaisarvioinnin tai benchmarkkaus visiitin. Vertailujen innossa on hyvä muistaa, että itsearviointi on aina kuitenkin itsearvointi. Jonkun kakkonen ei varmasti ole kakkonen toisen mielestä. Ohjeistuksesta huolimatta taisi toteutuksiakin kentällä olla lähes 168 erilaista. Kenttää tuntien en myöskään usko, että oppilaitosten yhteistyöhön tarvitaan näin raskasta ja hallinnollisesti työlästä Opetushallituksen ohjeistamaa järjestelmää.
Ammattikorkeakoulujen laatujärjestelmän arviointi toteutetaan viiden vuoden välein. Toivottavasti väli tulosten tarkkailussa ammatillisen koulutuksen kentällä on lyhyempi. 2010-luku kaipaa kehittämistä muuten kuin viisivuotisuunnitelmin. Oppilaitoksissa oman laatujärjestelmän kehittäminen kuitenkin varmasti jatkuu, vaikka OPH ei siihen ohjeistaisikaan. Itsearviointia käyttäen muutos ja sen todentaminen voi olla hyvin vertailukelpoinen. Oletuksella, että oppilaitoksessa arviointi toistetaan samoin tavoin ja mittarein.
Parasta toteutetussa arvioinnissa on, että koulutuksenjärjestäjät saivat itseään varten kokonaiskuvan oppilaitoksen laadunhallinnan tilanteesta. Prosessista ja siitä saadusta tiedosta, joka totisesti on julkaistua numeroa paljon isompi, kannattaa ottaa kaikki irti. Vastuu laatutyön jatkamisesta on oppilaitoksilla itsellään. Johtoryhmien laatimat kehittämissuunnitelmat, toimintasuunnitelmat ja tuloskortit konkretisoivat todelliset ammatillisen koulutuksen laadun avaimet. Koulutuksen arviointineuvosto KARVI julkaise arvioinnista raportin elokuussa. Toivottavasti sieltä löytyy sisältöä laatutyön kehittämiseen.
ps. Sitä minä vielä jäin miettimään, että mitäköhän laadusta ajattelivat ne 13 koulutuksen järjestäjää, jotka eivät vastanneet tähän haasteeseen.
Riikka Reina
vt. toimitusjohtaja, AMKE ry
Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Eteläranta 10
00130 Helsinki
