Ämpäreitä emme jaa

07.07.2020

“Kahvia ja pullaa, olkaa hyvä!” Ämpäreitä ei ole jaossa, mutta vanhempia on hyvin paikalla #Hyvinvoiva Amis –hankkeen #Valmennus-pilotin ensimmäisessä kotiväenillassa. Tämä yllätti meidät! Huoltajien henkilökohtainen kutsuminen kannatti.  Pilli on soinut ja yhteinen peli on avattu! 

#Valmennus-pilotti on #Hyvinvoiva amis-hankkeen toimintaa Lapin koulutuskeskus REDUssa. Hanke on ESR –rahoitteinen Lapin yliopiston koordinoima hanke. Osatoteuttajina ovat REDU ja Rovaniemen kaupunki. Hankkeen tavoitteena on edistää nuorten siirtymiä peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen ja ammatillisesta koulutuksesta työelämään. #Valmennus-pilotin kohdejoukkona ovat koulutuksensa aloittavat rakennus- ja pintakäsittely alojen opiskelijat REDUn Jokiväylän toimintayksikössä. Opiskelijoiden tukijoukkueen muodostavat omaohjaajat, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, kuraattori, terveydenhoitaja sekä projektisuunnittelija.

Kotiväenillassa tavoitteenamme oli perehdyttää vanhemmat #valmennus -pilotin toimintatapoihin ja sitouttaa heidät yhteistyökumppaneiksemme. Opiskelijoiden tukijoukkue esittäytyi ja  kertoi omasta roolistaan. Muodostui yhteinen tahtotila, että opiskelijat voivat hyvin, valmistuvat ammattiin ja siirtyvät työelämään.  

Ammatillisen koulutuksen reformi mahdollistaa opiskelijoille yksilölliset opintopolut, mikä tekee yhteisöllisyyden rakentamisesta haasteellista. Yhteisöllisyys on merkittävä voimavara opiskelijoiden opintoihin sitouttamisessa ja jaksamisessa. Sen eteen on tehtävä työtä ja merkitys on tiedostettava. Jokainen, opiskelijakin, haluaa kuulua johonkin ryhmään. Ryhmään kuulumisella on merkittävä vaikutus oman ammatillisen identiteetin rakentumisessa.

Opiskelijoita näissä ryhmissä on eri puolilta Lappia. Elokuussa opiskelijat tutustuivat toisiinsa.

Kaupunkisuunnistuksen yhteydessä kaikki tutustuivat opiskelukaupunkiin ja sen palveluihin. Erilaisia yhteisöllisiä tapahtumia järjestettiin säännöllisesti. Tapahtumissa vierailivat mm. opiskeluterveydenhoitaja, psykologi, REDUn hanketyöntekijöitä ja kokemusasiantuntija. Opiskelijoiden hyvinvointiin ja yhteisöllisyyden lisäämiseen kiinnitettiin erityistä huomiota ensimmäisen opiskeluvuoden aikana.

Säännöllinen läsnäolo opinnoissa ja harjoitusten suorittaminen edistävät koulutuksessa etenemistä aikataulussa. Omaohjaajat korostivat läsnäolon merkitystä opiskelijoille päivittäin. Huoltajien kanssa panostimme opiskelijoiden läsnäolon tukemiseen. He toimivat opiskelijoiden “kotikoutseina”. Kuraattori jalkautui säännöllisesti pilottiryhmien työsaleihin opiskelijoita tervehtimään. Tuolloin omaohjaaja ja kuraattori keskustelivat myös poissaolevista opiskelijoista ja sopivat poissaoloihin reagoinnista. Huolehtiva tieto opiskelijoiden poissaolosta tavoitti vanhemmat usein heti aamusta, viimeistään samana päivänä. Opiskelijoiden ja vanhempien kanssa viestiteltiin mm. WhatsAppia käyttäen. Tämä oli nopea ja taloudellinen tapa olla yhteydessä myös tukijoukkueen kesken.

Pilottiryhmissä oli paljon erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita. YTO-tunneilla laaja-alainen erityisopettaja teki yhteistyötä aineenopettajien kanssa. Samanaikaisopetuksen sekä joustavien ryhmittelyjen avulla kullekin opiskelijalle pyrittiin takaamaan sopiva oppimisympäristö ja riittävä tuki. Yhteydenpito tukijoukkueen ja huoltajien kesken jatkui myös YTO-opintojen aikana. 

Varhain aloitettu yhteistyö huoltajien kanssa madalsi kynnystä keskustella vaikeistakin asioista. Yhdessä käytyjen keskustelujen jälkeen tilanteisiin saatiin osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Joissakin tapauksissa ratkaisu oli alan koulutuksen päättäminen. Kukaan opiskelunsa päättäneistä opiskelijoista ei jäänyt ilman tukea. Usein opiskelijalle löydettiin parempi vaihtoehto tai mieluinen koulutusala, jossa jatkaa. Tukijoukkue ja opiskelijat oivalsivat, että hyvän muutoksen avaimet löytyvät kriisien kautta.  

Ajatuksenamme #Valmennus-pilotissa oli luoda opiskelijoille sujuva ja tuloksellinen siirtymä peruskoulusta ammatillisiin opintoihin. Jokaisella tukijoukkueen jäsenellä oli roolinsa toiminnassa. Ajoittain roolien rajoissa joustettiin tietoisesti. Runsas toimijoiden määrä mahdollisti opiskelijoiden yksilöllisen kohtaamisen sekä opiskelijan valinnan vapauden. Opiskelija saattoi valita toimijoista sen, jonka kanssa halusi asioitaan käsitellä.

Oikea-aikainen ohjaus ja tuki tuottivat hyvän tuloksen. Opiskelijoiden opinnot etenivät ja suurin osa sitoutui alansa koulutukseen. Koulutuksen keskeytti noin 12 % pilotissa aloittaneista opiskelijoista, heistä osa siirtyi muun alan koulututukseen.

Saumaton yhteistyö omaohjaajien, kuraattorin, erityisopettajan, opon ja projektisuunnittelijan välillä tuki työssäjaksamista ja teki työstä merkityksellistä. Olimme saavuttaneet win-win tilanteen! Ehkä todellinen potentiaali piileekin ihmisten välisissä suhteissa, osallisuudessa ja aidoissa kohtaamisissa?

Tekstin on kirjoittanut #Valmennus-pilotin tukijoukkue, projektisuunnittelija Paula Moilanen, erityisopettaja Anna-Maija Kähkölä, kuraattori Erkki Kuure, ammatilliset opettajat Ismo Molkoselkä, Hannu Sääskilahti & Pasi Värinen. 

Takaisin