Ammattiosaaminen esiin – myös todistuksissa

08.06.2016

Jälleen on valmistunut ammattiin suuri joukko uusia huippuammattilaisia. Ammatillisen tutkinnon suorittajia on yli 73 000, heistä 55 000 on perustutkinnon suorittaneita.

Valmistuneet saavat 1.8.2015 voimaan tulleiden muutosten mukaisen osaamisperusteisen tutkintotodistuksen. Todistus voi kuitenkin latistaa juhlatunnelmaa.

Uusissa osaamisperusteisissa tutkinnoissa on yhteiset tutkinnon osat. Todistuksissa muutos näkyy siirtymänä oppiainekohtaisista merkinnöistä neljään kokonaisuuteen: viestintä- ja vuorovaikutus, matemaattis-luonnontieteellinen, yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava sekä sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen.

Ajatus on kaunis, mutta toteutus aiheuttaa hämmennystä.

Ammattikorkeakoulut eivät enää anna opiskelijavalinnassaan ammattiin valmistuneen todistuksesta lähtöpisteitä, toisin kuin ylioppilastodistuksesta. Ainoa väylä päästä AMK-opiskelijaksi amispohjalta onkin pääsykoe. Merkonomiksi valmistunut ei saa tradenomiopintoihin hakiessaan mitään tunnustusta opintomenestyksestään. Tämä vaikuttaa heikentävästi amisten motivaatioon. Ongelmat todistusten kelpoisuudessa alkoivat jo 1.8.2009 arvosteluasteikon muutoksen myötä.

Koulutuksen arvioinnissa käytettävä arvosteluasteikko 1–3 ei ole opiskelijan, työnantajien eikä arvioijien kannalta mielekäs.

Suppea arvosteluasteikko piilottaa erityislahjakkuudet ja ahkeruuden. Miten käy opiskelijoiden itsensä kehittämisen ja kunnianhimon, jos kaikki saavat pelkkiä kakkosia?

Ammatillisen koulutuksen todistuksia ja arviointia tulee uudistaa tulevaa reformiakin silmällä pitäen siten, että osaaminen saadaan paremmin esiin. Jatkossa yhteisten tutkinnon osien oppiainekohtaisten suoritusten tulee näkyä tutkintotodistuksessa. Arvosteluasteikkoa 1–5 käytettäessä entistä useampi olisi ihan todistetustikin alansa ammattilainen.

Takaisin