Ammatillisen koulutuksen toimintaedellytyksillä tuetaan kuntien elinvoiman rakentamista

17.03.2025

Kevään 2025 kunta- ja aluevaalipäivä lähestyy. Vaalivuotta voidaan pitää poikkeuksellisena toimintaympäristön nopeiden muutosten ja epävarmuuden lisääntymisen vuoksi. Epävarmuuksia ovat lisänneet esimerkiksi geopoliittiset jännitteet sekä vastakkainasettelun lisääntyminen. Vastaavasti kansallisella tasolla haasteina näyttäytyvät julkisen talouden epätasapaino, talouskasvun puuttuminen, työttömyyden kasvu sekä mahdollisten lisäpanostusten tarve puolustusmenoihin. Lisäksi kaikki hallituskauden poliittisten uudistusten ja julkisen hallinnon reformien suorat ja epäsuorat vaikutukset eivät ole tiedossa. Paikallisella tasolla huomion kohteita ovat esimerkiksi kunnan työllisyystilanne, työ- ja elinkeinoelämän mahdolliset investoinnit ja rakennemuutokset, väestökehitys sekä taloudellinen tilanne. 

Kunta- ja aluevaaleilla valittavat päättäjät ovat nyt tärkeässä roolissa. Tulevalla vaalikaudella tehdään merkittäviä päätöksiä kunnan ja alueen elinvoiman, kasvun ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä talouden kestävyyden varmistamiseksi. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen resurssit, nuoriso- ja liikuntapalvelut, kaavoitusasiat ja julkinen liikenne sekä kunnan talouteen ja investointeihin liittyvät asiat vaativat huomiota. Myös hyvinvointialueilla tarvitaan sosiaali- ja terveyspalvelujen, pelastustoimen ja opiskeluhuollon rahoituksen, henkilöresurssien ja palvelujen saatavuuden tarkoituksenmukaista ohjausta. 

Työllisyys- ja elinkeinopalvelujen ja kotoutumisen siirryttyä kuntien vastuulle, on kuntapäättäjillä merkittävät mahdollisuudet vaikuttaa kunnan ja työllisyysalueen työllisyyteen sekä yritysten toimintaedellytyksiin. Myös oppivelvollisuuden laajentuminen vaatii edelleen huomiota muun muassa toisen asteen koulutustarjonnan, matalankynnyksen oppimisen tuen, erityisen tuen palvelujen sekä opiskeluhuollon ja syrjäytymisen ehkäisemisen osalta. Lisäksi kriiseihin ja poikkeustilanteisiin varautuminen, turvallisuusasiat ja huoltovarmuus ovat tässä ajassa keskeisiä huomioitavia asioita. 

Kuntien elinvoiman, hyvinvoinnin ja työllisyyden kehittämisen näkökulmasta ammatillinen koulutus on tänä päivänä aiempaa suuremmassa roolissa. Ammatillinen koulutus toimii kuntien elinvoiman tukena ja vahvistajana, mutta myös tärkeänä osana kansallista koulutusjärjestelmää ja sen sivistys- ja kasvatustehtävää. Sillä on keskeinen tehtävä työikäisen väestön osaamisen kehittämisen, maahanmuuttajataustaisten kotoutumisen sekä kuntien työllisyys- ja elinkeinopolitiikan välineenä. 

Ammatillisen koulutuksen rahoitukseen on kohdistunut viime aikoina merkittäviä leikkauksia. Rahoitusleikkausten johdosta ammatillisen koulutuksen tarjonta on supistunut, koulutuksen saavutettavuus on heikentynyt ja koulutuksen järjestäjien henkilöstön määrää on jouduttu vähentämään merkittävästi.  Leikkaukset vaarantavat alueellisen koulutustarjonnan riittävyyden, kaventavat jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia ja heikentävät huoltovarmuutta. Uhkana on myös, että yritykset, kunnat ja hyvinvointialueet eivät saa tarvitsemiaan ammattiosaajia. Tilanne vaikeutuu entisestään, mikäli leikkausten tie jatkuu. 

Ammatillisen koulutuksen toimintakyvyn varmistaminen tulisi nostaa suurempaan painoarvoon kuntavaaleihin liittyvässä keskustelussa sekä erityisesti kuntastrategioissa nyt alkavalla vaalikaudella. Ammatillisen koulutuksen toimintaedellytykset ovat keskeisessä roolissa kuntien ja alueiden talouskasvun ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä tulisikin olla riittävät toiminnalliset ja taloudelliset resurssit, jotta ne voivat vastata yksilöiden ja työelämän osaamistarpeisiin. Vaikka kunnissa tehtävillä päätöksillä ei välttämättä voida välittömästi vaikuttaa ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoitukseen, voidaan konserni- ja omistajaohjauksella kuitenkin tukea koulutuksen järjestämisen toimintaedellytyksiä. Ammatillisen koulutuksen järjestäjiä voidaan esimerkiksi osallistaa entistä monipuolisemmin kuntien strategiatyöhön, elinkeinohankkeiden valmisteluun, työ- ja elinkeinoelämän yhteistyöryhmiin, työllisyys- ja elinkeinopalvelujen järjestämiseen, kunnan henkilöstön osaamisen kehittämiseen sekä poikkeusoloihin varautumisen valmisteluun. Toimintaedellytyksiä voidaan myös parantaa tarkoituksenmukaisilla päätöksillä esimerkiksi alueellisesta koulutustarjonnasta, toimitiloista, yhteisten palvelujen järjestämisestä sekä yhteistyöstä toisen asteen koulutuksen järjestämisessä. Useilla alueilla ja kunnissa on jo käynnistetty erinomaisia yhteistyömalleja, joissa toimitaan ekosysteemimäisesti ja strategiseen kumppanuuteen perustuen. Näitä toimivia yhteistyömalleja onkin tärkeää jakaa ja hyödyntää alkavalla vaalikaudella mahdollisimman laajasti.

Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymän johtaja, rehtori, AMKE ry:n hallituksen jäsen, hallintotieteiden tohtori Sami Tikkanen työn ulkopuolella: Työn ulkopuolella Sami treenaa kuntosalilla ja lenkkeilee sekä kuskaa kilpaurheilua harrastavaa tytärtään ja poikaansa treeneihin.

Takaisin