Ammatillisen koulutuksen hallituskauden tilinpäätös vol. 2

24.01.2023

Toisen blogini aiheina ovat pandemian vaikutukset ammatilliseen koulutukseen Marinin hallituskaudella sekä katsaus tulevaan hallituskauteen. Pandemia koetteli koko yhteiskunnan sopeutumiskykyä. Vaikutukset vaihtelivat paljon toimialoittain ja maantieteellisesti. Pandemian helpotettua Suomi on etenemässä kohti kevään 2023 eduskuntavaaleja. Myös uudelle hallituskaudelle riittää haasteita mm. julkisen talouden alijäämä, väestön ikärakenteen muutos, Ukrainan sodan vaikutukset sekä ilmastonmuutos. 

Aikaisemman blogin voit lukea täällä >>

4. Pandemia, ammatillinen koulutus ja rahoitus
Maailmassa oli ehditty tuudittautua elämään ilman vakavia pandemiauhkia ennen koronaa. Se on muistutus riskistä, jota emme ole joutuneet kokemaan vuosikymmeniin. Suomessakin turvauduttiin laajoihin liikkuvuusrajoituksiin. Tällä oli välittömät vaikutuksensa myös ammatilliseen koulutukseen. Pandemian alussa toimenpiteet kohdentuivat suoraan oppilaitoksiin ja moniin työpaikkoihin. Rokotteiden myötä tilanne helpottui, mutta vielä tätä kirjoittaessa tammikuussa 2023 korona on edelleen uhka riskiryhmille.

Ammatilliselle koulutukselle seuraukset ovat olleet merkittäviä. Lukuisten opiskelijoiden opinnot viivästyivät, monet työntekijät ovat vaihtaneet alaa uudelleen- tai täydennyskoulutuksen avulla. Tämän takia ammatillisen uusien opiskelijoiden määrä (139 000 v. 2022) sekä kokonaisopiskelijamäärä (342 000 v. 2021) saavuttivat kaikkien aikojen ennätyksen. Pahiten kärsivät matkailu- ja horeca-alan työllisyys. Lisäksi terveydenhuollon henkilöstö joutui venymään koronanvastaisessa taistelussa. Matkailuala ei ole edelleenkään palautunut pandemiaa edeltävälle tasolle. Tähän vaikuttaa myös Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

Ammatilliselle koulutukselle kohdennettiin lisätalousarvioissa yhteensä 52,5 M€:a koronatukia 2020–21. Rahoitus on ollut tärkeää vastatessaan kasvavaan opiskelijamäärään sekä paikatessaan opiskelu- ja hyvinvointivajetta. Myös lisäpanostukset opiskelijahuoltoon ovat olleet tarpeen. Kokonaisuuden arviointi pandemian vaikutuksista on vielä kesken, mutta moniin tarpeisiin jo kyetty vastaamaan.

Vuonna 2021 OKM myönsi painottomia opiskelijavuosia yhteensä n. 180 500 ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät tuottivat 184 500 opiskelijavuotta. Tällöin toteumaprosentti oli 102. Painotettuja opiskelijavuosia jaettiin 201 500 ja tuotettiin 220 500, jolloin toteumaprosentti oli 109. Painotetuilla opiskelijavuosilla tarkoitetaan opiskelijavuosia, joissa on otettu mukaan mm. eri koulutuksien painokertoimet, erityinen ja vaativa erityinen tuki ja monet muut lukuisat rahoitusjärjestelmän rahoituskertoimet. Nämä kertoimet muodostavat yhdessä koulutuksen järjestäjän profiilikertoimen.

Tuloksellisuuden näkökulmasta ammatillinen koulutus ylitti rahoituksensa edellyttävän tuottavuuden yhdeksällä prosentilla. Tämä osoittaa merkittävää venymis- ja muutoskyvykkyyttä ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä ja heidän henkilöstöltään haastavissa olosuhteissa pandemiasta työvoimapulaan. 

5. Katsaus tulevaan hallituskauteen
Vuonna 2023 ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoitus on hieman yli kaksi miljardia euroa. Se on erittäin merkittävä yhteiskunnallinen panostus. Viime vuonna joka kymmenes työikäinen 15-64 -vuotias suomalainen osallistui ammatilliseen koulutukseen. Rahoitustason muutosta kävin läpi edellisessä blogissani. 

Kevään 2023 eduskuntavaalit lähestyvät ja julkisessa keskustelussa yhtenä pääteemana on julkisen talouden sopeutustarpeet. Vielä tammikuussa puolueet ovat vakuutelleet, ettei koulutussektoriin kohdistuisi leikkauspaineita. Tulevan hallitusohjelman tarkempaa sisältöä tai lähivuosien talouden kehitystä on vaikea arvioida. Nostan tähän ammatillisen koulutuksen näkökulmasta muutamia keskeisiä tekijöitä.

1) Rahoitustason todennäköisin uhka liittyy indeksien jäädytykseen. Tämä on usein käytetty keino rahoituskehyksen menopaineiden hillitsijänä. Ongelma tässä on, että se on de facto leikkaus, koska kustannukset kuitenkin nousevat. Erityisesti inflaation ollessa korkea indeksien jäädyttäminen voisi aiheuttaa vakavia leikkauksia jo yksinään. Nyt päättyvällä hallituskaudella indeksien kumulatiivinen rahoitus oli 93,4 M€:a. 

2) Toinen melko todennäköinen uhkatekijä on koulutuspoliittisten painopisteiden muutos. Oppimistulosten lasku puolestaan aiheuttaa kustannuspaineita varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Huoltovarmuuskysymykset ovat korostuneet pandemian ja Ukrainan sodan myötä. Koulutuspoliittisessa selonteossa on asetettu tavoite, että puolet nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon. Ammatillisen koulutuksen näkökulman pelkona on, että OKM:n hallinnon alaista rahoitusta uudelleen allokoitaisiin muihin koulutuspoliittisiin kohteisiin.  

OKM:n ylin virkamiesjohto on suoraan esittänyt ammatilliseen koulutukseen resurssien siirtoa korkeakoulututkintojen lisäämiseksi. OKM:n budjetti ei ole erillinen saareke vaan osa valtion kehysmenettelyä, joka sisältää kaikki hallinnonalat. Resursseja voidaan tarvittaessa allokoida koulutukseen myös muilta hallinnon aloilta kehystä kasvattamatta. Nämä virkamiesjohdon ulostulot ovat hyvin erikoisia, kun samalla todetaan, että eri koulutusasteita ei saisi asettaa vastakkain.   Resurssien jaosta päättävät poliitikot, eivät virkamiehet.  

3) Edellisen kohdan menopaineisiin ammatillisella koulutuksella on kuitenkin yksi poliittisesti merkittävä tekijä – työllisyys. Hallituskokoonpanosta riippumatta työllisyys on yksi keskeisistä politiikkatoimista, joilla julkisen talouden tasapainottamista haetaan. Ammatillinen koulutus on tässä erityisen merkittävässä roolissa, koska mikään muu koulutusjärjestelmän sektori ei ole niin vahvasti ja laaja-alaisesti kytköksissä yrityksiin, työntekijöihin ja työnhakijoihin koko Suomessa kuin ammatillinen. Keskuskauppakamarin kyselyssä viime syksynä suurin työvoimantarve kohdistuu ammattiosaajiin. Lisäksi on tärkeä muistaa, että ammatillinen koulutus tuottaa ja tukee myös yrittäjiä, joilla on erittäin tärkeä rooli taloudellisen kasvun luojina.

TE-palvelu-uudistus (ei vielä hyväksytty eduskunnassa) korostaa ammatillisen koulutuksen roolia entisestään, kun järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille. Ammatillisella koulutuksella on myös keskeinen rooli työhön johtavassa maahanmuutossa, digitalisaatiossa ja vihreän siirtymän mahdollistamisessa.

4) Julkisen talouden epätasapaino on siinä määrin merkittävä, että myös suoria rahoitusleikkauksia voi olla vaikea välttää. Tämän takia ammatillisen koulutuksen järjestäjien on tärkeä pohtia keinoja, miten toimintaa voitaisiin tehostaa sekä omalla toiminnalla että säädösmuutoksilla. Tässä muutamia mahdollisuuksia pohdittavaksi: digitalisaation mahdollisuudet käyttöön, HOKS-säädösten keventäminen, yli 20-vuotiaiden maksuttomasta ruokailusta luopuminen, strategiarahoitus normaaliksi valtionavuksi ja/tai osaksi yleiskatteellista rahoitusta, tutkintojen järjestämislupien huomattava vapauttaminen, Koski-tietovarannon hyödyntäminen avoimen rajapinnan kautta, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen maksujen kerääminen, TKI-yhteistyö korkeakoulujen ja yritysten kanssa, yhteiset laitteet ja toimintaympäristöt yritysten, koulutustoimijoiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa, koulutusviennin ja osaajatuonnin kehittäminen, maksuttomuuden rajojen tarkistaminen.  

Seuraavalle hallituskaudelle siirrytään taloudellisten paineiden ja epävarmuuden sekä ilmastonmuutoksen uhkien vallitessa. Toisaalta Suomella on loistavat edellytykset olla mukana luomassa ratkaisuja ilmastokriisiin vihreän siirtymän etulinjassa. Työllisyystilanteen positiivisen kehityksen jatkaminen edellyttää mm. riittävää panostusta koulutukseen ja TKI-toimintaan sekä työhön johtavan maahanmuuton merkittävää sujuvoittamista. Ammatillisella koulutuksella on näissä ja monissa toimissa merkittävä rooli, joka tulee näkyä myös poliittisessa päätöksenteossa.

AMKEn johtava asiantuntija Saku Lehtinen työn ulkopuolella: harrastan kuntosalia, yhdistystoimintaa sekä tv-sarjoja ja elokuvia.

Takaisin